– Esitimme viime syksynä, että työturvallisuuslaki uudistetaan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja henkisen työkyvyn tukemiseksi. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus on päättänyt aloittaa uudistuksen valmistelun, sillä nykyinen työturvallisuuslaki ei riittävästi huomioi tai ehkäise psykososiaalista kuormitusta työelämässä eikä tarjoa välineitä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla ja henkisen hyvinvoinnin edistämisellä voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, hillitä työkyvyttömyyskustannuksia sekä tukea työelämässä jatkamista ja pidempiä työuria. Tämä on tärkeää talouden ja työllisyyden näkökulmasta, Murto korostaa.
– Painotamme, että osaamiseen panostaminen on avainasemassa työllisyyden ja tuottavuuden kasvussa. Sen vuoksi suhtaudumme varauksella muutoksiin, jotka hankaloittavat omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella. On kuitenkin hyvä, että hallitus on päättänyt selkeyttää sivutoimista opiskelua niin, että osaamisen kehittäminen ei aiheuta työttömyysetuuden menettämistä, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Akava pitää erittäin tärkeänä, että toimia työikäisen väestön osaamistason nostamiseksi valmistellaan kolmikantaisesti.
– Olemme Akavassa tyytyväisiä, että hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, jonka toteuduttua työttömän päivärahaoikeus ei perustuisi enää tehtyjen työtuntien määrään vaan ansioihin. Euroistaminen helpottaa yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa eli sitä, että työssäoloehtoa voisi kerryttää samaan aikaan sekä yrittäjä- että palkansaajatyöllä. Tämä parantaa vuoroin palkansaajana, yrittäjänä ja itsensätyöllistäjinä työskentelevien asemaa, Rekilä toteaa.
– On hienoa, että hallitus teki päätöksen luopua tekijäinoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa, Rekilä jatkaa.
– Pidämme hyvänä, että hallitus vahvistaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluja tulevina koronan jälkeisinä vuosina. Opintotuen tulorajojen nostaminen parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa. Tämä voi edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Varsinkin talouskasvun aikaan, jolloin työvoimasta on pulaa, tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että nuoret työntekijät valmistuvat ja saavat tutkinnon, Rekilä sanoo.
– Uudistuksia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan jatkossakin, koska vain yli 78 prosentin työllisyysasteella voimme säilyttää nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskuntamme ja sen palvelut, Rekilä painottaa.
Yhteyshenkilöt
työmarkkinajohtaja Katarina Murto
Puh. +358505689188
yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä
Puh. +358 44 300 9484
