Katsauksessa tarkastellaan myönnettyjen lupien määrien kehitystä hakijaryhmittäin, oleskelulupien saajien kansallisuuksia sekä sijoittumista alueen ja toimialan mukaan. Katsaussarja tarkastelee ensimmäisiä oleskelulupia eli sen ulkopuolelle jäävät jatkoluvat ja pysyvät oleskeluluvat. EU- ja Eta-maista tulevia maahanmuuttajia ei huomioida katsauksessa, koska he kuuluvat vapaan liikkuvuuden piiriin.
Katsaus julkaistaan jatkossa neljästi vuodessa: helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa. Tietojen lähteenä ovat Maahanmuuttoviraston tilastot.
– Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettyjen oleskelulupien määrä oli poikkeuksellinen, yhteensä 39 030 oleskelulupaa. Aiempina vuosina on myönnetty 22 000–24 000 oleskelulupaa vuodessa. Myönnettyjen lupien ennätysmäärä koskee sekä oleskelulupien yhteismäärää että yksittäisiä oleskeluluparyhmiä. Lupamäärien kasvua selittää osittain koronapandemian aikana tullut notkahdus varsinkin työlupien määrässä vuonna 2020, toteaa asiantuntija Tomi Husa.
Työlupien osuus kaikista oleskeluluvista 12 viime kuukauden aikana oli 41 prosenttia. Perhesyiden perusteella myönnettiin 36 prosenttia oleskeluluvista, opiskelun takia 21 prosenttia ja muiden syiden vuoksi 2 prosenttia. Suurin osa työluvista myönnetään työntekijäammateille. Vajaa neljännes työluvista myönnettiin erityisasiantuntijoille tai tutkijoille.
Uudenmaan alue ja ICT-ala korostuvat
– Suurin osa erityisasiantuntijoista ja tutkijoista hakeutuu töihin Uudellemaalle. Niistä erityisasiantuntijoille myönnetyistä oleskeluluvista, joista on tiedossa työpaikan maakunta, 76 prosenttia myönnettiin viime vuoden aikana Uudellemaalle. Toiseksi eniten erityisasiantuntijoiden lupia myönnettiin Pirkanmaalle, 6 prosenttia ja kolmanneksi eniten Pohjois-Pohjanmaalle, 5 prosenttia. Valtaosa työllistyy vain muutamalle toimialalle. Yleisin toimiala on ICT-ala, jolle suuntautuu lähes puolet erityisasiantuntijoista, Husa kertoo.
Erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut etenkin venäläisten viimeaikaisen muuttoliikkeen takia. Yli puolet erityisasiantuntijoista tulee Venäjältä ja Intiasta. Iso-Britannian kansalaiset on yksi suurimmista erityisasiantuntijoiden maahanmuuttajaryhmistä, mikä on varsin tuore, brexitin tuoma ilmiö maahanmuuttotilastoissa. Tutkijoita muuttaa Suomeen pääosin samoista maista kuin erityisasiantuntijoita ja he hakevat tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettävää työlupaa.
– Korkeakoulutettujen maahanmuutto on hyvä suhteuttaa korkeakouluista valmistuneiden määrään. Vuonna 2021 suomalaisissa korkeakouluissa suoritettiin 24 240 ammattikorkeakoulututkintoa, 15 966 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 644 tutkijakoulutusasteen tutkintoa, yhteensä 41 850 tutkintoa. Viime vuoden aikana erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnettiin 3 691 oleskelulupaa, mikä on vajaa kymmenysosa edellä mainitusta tutkintomäärästä, Husa sanoo.
Tutustu tuoreeseen maahanmuuttokatsaukseen.
Yhteyshenkilöt
asiantuntija Tomi Husa
Puh. +358443664011
