– Käsittelen selvityksessä, mitä voisimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmien keskeisistä rakenteista ja toiminnasta. Pyrin muodostamaan kokonaiskuvan ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia malleja yhteisen keskustelun ja Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämisen pohjaksi, toteaa Jukka Ahtela.
Ruotsin järjestelmässä korostuu luottamus ja tasapainoinen neuvotteluasema
– Ruotsissa osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen ja kantavat siitä vastuuta. Työehtosopimusjärjestelmä ja paikallinen sopiminen toimivat rinnakkain, ja paikallista sopimista leimaa osapuolten tasapainoinen neuvotteluasema. Yhteistoiminta sekä myötämäärääminen eli henkilöstön osallistuminen työpaikkatasolla luovat pohjaa luottamukselle, Ahtela sanoo.
Ruotsin työmarkkinajärjestelmän toimivuutta selittää Ahtelan mukaan muun muassa näkemys, että työmarkkinaosapuolet osaavat itse parhaiten hoitaa omat asiansa ilman valtiovallan puuttumista.
– Sekä palkansaajat että työnantajat pitävät Ruotsissa työehtosopimuksia tärkeinä välineinä työmarkkinasuhteiden hoitamisessa ja ongelmien ratkaisemiseksi. Jatkuva dialogi, sopiminen kaikilla tasoilla ja yhteinen kehittämistyö ovat avainasemassa työehtosopimusten toimeenpanossa. Tätä tukee vahva järjestäytyminen molemmilla puolilla. Teollisuussopimus ja ”merkki” määrittävät yleisen palkankorotustason. Vakiintunut hyvä palkanmuodostustapa mahdollistaa tietyin edellytyksin poikkeamisen yleisestä korotustasosta. Pitkän aikavälin palkkaohjelmien avulla on ratkaistu julkisen sektorin palkkauksen ongelmia. Omalta osaltaan Ruotsin sovittelulaitos edistää hyvin toimivaa palkanmuodostusta, Ahtela toteaa.
Saksassa työmarkkinaosapuolilla laaja autonomia ja osavaltiokohtaisia eroja
– Saksan työmarkkinajärjestelmä on hajanainen eikä siellä ole erityistä järjestelmää yleisen linjan koordinoimiseksi. Julkisen vallan puuttumista työehtosopimuksiin kaihdetaan ja osapuolilla on laaja autonomia. Työnantajapuolikin kuitenkin sitoutuu työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen. Työehtosopimusten avaamislausekkeet sekä yrityskohtaiset sopimukset ovat yleistyneet. Pohjoismaisesta mallista Saksan erottaa muun muassa vähimmäispalkkalaki ja matala järjestäytymisaste. Myöskään työtaistelutoimenpiteistä ei säädellä lainsäädännössä, Ahtela jatkaa.
Töitä riittää yhteisen mallin työstämisessä, selvityksestä lisäeväitä
– Selvityksen sisällöstä nousee monia teemoja, joita on syytä pohtia tarkkaan ja erityisesti työlista tuo esiin työstettäviä asioita ja kipukohtia. Yhteistyöllä ja neuvotteluteitse eteneminen olisi yhä ainoa järkevä ratkaisu, sen sijaan että vientivetoinen malli vietäisiin lainsäädäntöön. Yksityisen ja julkisen sektorin välille on muodostumassa ikävä railo, joka ei ole toivottavaa. Työmarkkinamallin rakentaminen edellyttää, että kaikilla keskeisillä liitoilla ja neuvottelujärjestöillä on tahtoa ja valmiutta palata neuvottelupöytään, toteaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto.
– Luottamuksen rakentamisessa on meillä Suomessa iso urakka. Kuten Ahtela toteaa selvityksessä, Ruotsin malli rakentuu luottamukseen sekä vahvaan ja jatkuvaan yhteistyöhön ja keskusteluun työpaikkatasolla. Esimerkiksi numerottomien sopimusten käyttöönotto olisi kaukainen tai mahdoton ajatus Suomen nykyisessä työmarkkinakulttuurissa, toteaa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Samu Salo.
Akava-kentästä työmarkkinamallin kehittämisestä neuvottelevat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN.
Yhteistyö ja yhteinen pohdinta keskeistä Suomen järjestelmän kehittämiseksi
– On hienoa, että Ahtela esittää selvityksen lopuksi työlistan asioista, joita työmarkkinaosapuolten olisi syytä pohtia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiseksi. Yhteinen tilannekuva ja yhteistyö ovat avaimia ratkaisujen löytämiseksi, painottaa työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Tutustu selvitykseen:Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä
Esittelylähetys on katsottavissa torstaina 18.1. kello 11 osoitteessa https://akavaworks.fi/live/
Lisätietoja
Jukka Ahtela, puh. 040 550 7978
Katarina Murto, puheenjohtaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 050 568 9188
Samu Salo, puheenjohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, puh. 040 184 2290
Ville Kopra, työmarkkinajohtaja, Akava, puh. 040 826 1358
