Puheenjohtajan katsaus ajankohtaiseen yhteiskunta- ja työmarkkinapoliittiseen tilanteeseen
Puheenjohtaja Sture Fjäder
Hyvät liittokokousedustajat, bästa delegater!
Tänään olemme koolla liittokokouksessa tavanomaisesta kokousrytmistämme poikkeavaan ajankohtaan. Kokouksemme ajankohtaa jouduttiin siirtämään toukokuusta kaikkien tuntemasta syystä tähän elokuun ajankohtaan. Tervetuloa kokoukseen!
Maaliskuussa alkanut koronakriisi toi erittäin poikkeuksellisen ajanjakson. Kriisi vaati työmarkkinajärjestöiltä ja yhteiskunnalta nopeita päätöksiä ja laajoja toimia. Kansalaisten terveyden ohella koko yhteiskunnan toimivuus, työpaikat ja yritystoiminnan jatkuvuus näyttivät uhatulta.
Työmarkkinajärjestelmä on näyttänyt toimivuutensa. Tein maaliskuun puolivälissä aloitteen neuvottelujen aloittamisesta, jotta saamme sovittua toimista työmarkkina-asioissa. Prosessi eteni nopeasti ja työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat maaliskuun puolessavälissä sitoutumisen siitä, että pyrimme yhdessä löytämään ratkaisuja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Tarvittiin päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunta ja työpaikat.
Teimme esityksen hallitukselle työllisyyden, toimeentulon ja yritystoiminnan turvaamiseksi. Työnantajan eläkemaksua esitettiin alennettavaksi tilapäisesti. Esitimme, että työeläkevakuutusmaksujen maksamista lykätään ja työlainsäädännön joustoja lisättiin. Lomautetuksi tai irtisanotuksi joutuvan toimeentuloturvaa vahvistettiin.
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuivat koronakriisin alettua useasti. Työministeri Tuula Haataisen johdolla on kokoonnuttu joukolla, jossa on ollut myös virkamiesjohtoa. Pitkälti samat henkilöt ovat olleet mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamassa valmisteluryhmässä, jossa on haettu askelia ulos kriisistä ja kriisin jälkihoitoon.
Työttömyyskassat ja niiden henkilöstö ovat tehneet lujasti töitä, jotta ihmiset ovat saaneet sosiaaliturvansa. Seurasin akavalaisten kassanjohtajien kanssa tilannetta kokouksissa viikoittain. On tärkeää varmistaa tiedonkulku eri suuntiin, samoin työttömyyskassojen toiminta. Tähän saatiinkin valtion rahoitusta.
Yrittäjillä oli tuskaa sekä omasta yritystoiminnastaan että sosiaaliturvasta. Myös yrittäjien tilanteeseen saatiin parannusta. Erilaisia tukimuotoja aloitettiin, olkoonkin että aluksi kangerrellen. Akava edisti aktiivisesti sitä, että poikkeuksellisessa tilanteessa myös yrittäjät tulivat työttömyysturvan piiriin. Teimme ehdotuksen työtään palkansaajana tekevien toimitusjohtajien lomauttamisen mahdollistamisesta. Valitettavasti työsopimuslakiin ei kuitenkaan tehty väliaikaista lisäystä, joka olisi mahdollistanut tämän.
Kun tilanne jatkui vaikeana, palkansaajakeskusjärjestöt tekivät huhtikuun alussa yhteisen esityksen hallituksen kehysriiheen. Silloin ehdotimme toimia työttömyysturvan parantamiseksi, sen enimmäismaksuajan laskennan keskeyttämiseksi ja palkkaturvan parantamiseksi sekä palkkatuen uudistamiseksi. Kehysriihessä uusia päätöksiä ei kuitenkaan näistä tehty.
Toukokuussa jätettiin yhteinen työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus, jossa monet palkansaajakeskusjärjestöjen tekemistä ehdotuksista muodostuivat työmarkkinakentän yhteisiksi. Yhteisesti tehtiin ehdotukset muun muassa työlainsäädännön ja työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkamisesta tämän vuoden loppuun asti. Työttömyysturvan enimmäismaksuajan keskeyttämisestä sovittiin määräajaksi. Työllisyysrahaston rahoitus turvattiin.
Nämä ehdotukset hyväksyttiin pitkälti hallituksen lisätalousarvioneuvottelussa kesäkuun alussa.
Hyvät liittokokousedustajat
Siirretään nyt katsetta akuutista kriisitilanteesta tulevaan. Akavassakin aloitettiin kevään aikana jälleenrakennuksen valmistelu ja pohdinta nk. ”uudesta normaalista”. Kaikissa Akavan hallituksen kokouksissa keskusteltu ja tehty linjauksia tarvittavista uudistuksista.
Jälleenrakennusvaihe alkaa
Akavan hallitus päätti toukokuussa Akavan ehdotuksista jälleenrakennusvaiheen toimiksi sekä lyhyelle aikavälille vuoteen 2021 asti että pidemmälle aikajänteelle vuoteen 2024 asti. Haimme ratkaisuja lyhyellä aikavälillä osaamiseen panostamisesta, oppimisen tuesta, hyvinvoinnin parantamisesta sekä työllisyystoimista. Pidemmällä aikavälillä uudistukset liittyvät erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysedellytysten parantamiseen, tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin sekä kilpailukykyiseen verotukseen.
Hallitusohjelmaa on uudistettava
Koronakriisi on merkinnyt sitä, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois. Akavan hallitus teki kesäkuussa linjaukset sellaisista hallitusohjelman muutostarpeista, joiden avulla Suomi selviytyisi.
Lähtökohtana on kasvattaa talouskasvun mahdollisuuksia sekä nostamalla työllisyysastetta että lisäämällä tuottavuutta. Vaikka työllisyysastetavoitteen saavuttamisen aikataulu siirtyykin, työllisyystavoitteen pitää olla jatkossakin keskiössä.
Kaikki yhteiskuntatoimijat ovat olleet yksimielisiä työllisyysasteen tärkeydestä. Maan hallituksen ja Akavankin tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Mutta pidemmällä aikavälillä se ei kuitenkaan riitä.
Työllisyystoimia on etsitty hallituksen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä ja sen seitsemässä alatyöryhmässä. On myönnettävä, että niissä ei kuitenkaan ennen koronakriisiäkään, tapahtunut riittävästi konkreettisten työllisyysehdotusten löytämiseksi.
Pidin aivan perusteltuna, että valtiovarainministeriön virkamiehet laativat selkeän ja konkreettisen esityksen työllisyyspaketiksi. Ehdotukset mahdollisista toimista kohdistuivat ikääntyneisiin, palveluihin ja työttömyysetuuksiin sekä opintoetuuksiin. Työllisyyspaketissa esitettiin toimenpiteitä, joilla kasvatetaan samaan aikaan työllisyyttä ja vahvistetaan julkista taloutta.
Monesta ehdotuksesta olemme Akavassa pitkälti samaa mieltä, useissa niistä meillä on vähintäänkin vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Mutta mukana on esityksiä, joita emme voi kannattaa. Kuitenkin on tärkeää arvioida kaikkia ehdotuksia ja keskustella niistä eikä ampua niitä alas yksi kerrallaan. Paneudumme Akavassa ehdotuksiin, määrittelemme kantamme niihin ja teemme ehdotuksiamme sekä virkamiesten ehdotusten että oman arviomme pohjalta. Tähän työhön haastan muutkin mukaan.
Hyvät kuulijat!
Budjettiriihen lähestyessä lähestyy politiikan tekemisen huippukohta. Syyskuun puolivälissä pidettävälle hallituksen budjettiriihelle on nyt tavallistakin kovemmat odotukset.
Akavan hallitus käsitteli viime viikolla tavoitteitamme budjettiriiheen. Teemme sellaisia ehdotuksia, joilla suomaisen yhteiskunnan kestävyyttä ja kilpailukykyä parannetaan.
Budjettiesityksen pitää ennen kaikkea luoda uskoa tulevaisuuteen. Siitä pitää löytää edellytyksiä kasvuun ja työllisyyteen. Riihessä tulisi tehdä päätökset 30 000 päätösperäisen työpaikan toteuttamisesta. Velkaantumiskehitys on suuri huolenaihe. Julkisen talouden hoidossa pitää päästä pian kestävälle tielle. Hallitusohjelman uudistamisessa pitää olla rohkeutta.
Katsomme Akavassa, että työvoimapalvelujen pitää olla hyvin kohdennettuja ja räätälöityjä. Valmistelu yksilöllisestä työnhaun tuen mallista vastaa hyvin työllisyystavoitteitamme.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestämisestä ja kattavuudesta on keskusteltu kesän aikana vilkkaasti. Puolustamme työttömyyskassoihin perustuvaa ansiosidonnaista järjestelmää. Sen on kuitenkin oltava uudistumiskykyinen.
Perhevapaauudistuksessa on tärkeää löytää ratkaisu, jossa työelämän tasa-arvo ja perheiden valintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys paranee. Osaamispanostuksia tarvitaan lisää varhaiskasvatukseen, jatkuvaan oppimiseen ja korkeakoululaitokselle. Akava on esittänyt jatkuvaan oppimiseen täsmätoimia, kuten osaamissetelin käyttöönotto ja verotuksellisia kannusteita.
Tutkimus- kehitys ja innovaatiopanostuksien lisäämisestä kaikilla on yhteinen käsitys. Nyt tarvitaan yhteinen sitoutuminen neljän prosentin BKT-osuuden saavuttamiseen.
Mainitsin edellä muutamia Akavan linjauksia budjettiriihen. Muilla toimijoilla on omia painotuksiaan ja listojaan, joten keskustelu ja työ jatkuu. Pääasia on, että löydämme ratkaisuja, jotka tuovat Suomeen syntyy lisää työtä ja kasvua. Tärkeää on, että kaikki pidetään mukana.
Hyvät liittokokousedustajat
Tässä yhteydessä on aika kiittää kovasta työstä ja hyvästä yhteistyöstä kaikkia Akavan liittoja, neuvottelujärjestöjä ja työttömyyskassoja. Myös Akavan henkilöstö ansaitsee kiitokset.
Edessämme on työntäyteinen, vaikeakin syksy. Jatketaan tiivistä yhteistyötä, jotta voimme luoda menestystä ja turvaa akavalaisille sekä yhteiskunnallemme!
Toivotan onnistunutta ja keskustelevaa liittokokousta!
