Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on esittänyt hallitusneuvottelijoille toimittamissaan materiaaleissaan kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellistamista, mikä merkitsisi käytännössä maksujen merkittävää nostoa opiskelijoille. Muutos vähentäisi OKM:n arvion mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 prosentilla.
Olemme erittäin pettyneitä OKM:n esitykseen ja pidämme sitä katastrofaalisena Suomen pitkäjänteiselle työlle korkeakoulutuksen kansainvälistymiseksi. OKM:n esitys on suoraan ristiriidassa muun muassa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelman linjausten sekä koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan kanssa.
OKM nostaa perusteluissaan esille sen, että täyskatteellistaminen voitaisiin toteuttaa poistamalla lukukausimaksuvelvolliset rahoitusmallista, mikä ”mahdollistaisi 83,072 miljoonan euron vapauttamisen kotimaisten opiskelijoiden kouluttamiseen”. Perusteluissa käytännössä asetetaan suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikkojen rahoitus ja toisaalta korkeakoulutuksen kansainvälistymisen edellytykset toisiaan vastaan. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa niin koulutustason nostamisen kuin julkisen talouden vahvistamisenkin kannalta. Kestävä tapa nostaa koulutustasoa on rahoittaa aloituspaikkalisäykset täysimääräisesti korkeakoulutuksen perusrahoitusta lisäämällä, ei heikentämällä Suomen kansainvälistymistavoitteita, mihin lukukausimaksujen täyskatteellistaminen väistämättä johtaisi.
Ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrän vähentäminen 43 prosentilla on suoraan ristiriidassa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön omien tavoitteiden että koko suomalaisen yhteiskunnan tarvitseman väestöpolitiikan kanssa. Opiskelijat ovat osaajia, joista maat kilpailevat jo tällä hetkellä, ja joita Suomi tarvitsee osaajapulan ja kestävyysvajeen korjaamiseksi sekä julkisen talouden vahvistamiseksi. Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä on tuettava esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia kotimaisten kielten oppimiseen jo koulutuksen aikana.
On kummallista, että OKM korostaa perusteluissaan rahoituksen siirtämisen pois ulkomaalaisilta opiskelijoilta johtavan työvoiman kasvuun, vaikka samalla korostaa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelmassaan, että ilman nettomaahanmuuttoa Suomen väestö supistuu 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin onkin ollut juuri keskeinen syy sille, että uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on pyritty kolminkertaistamaan 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Täyskäännös ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäämisestä heidän määrän vähentämiseen johtavaan politiikkaan on niin korkeakoulujen kuin Suomen pitkän aikavälin etujen vastaista.
Korkeakoulutus on perusluonteeltaan kansainvälistä, ja koulutuksen julkinen rahoitus ohjaa tällä hetkellä tutkintoja kansainvälistymään. Kansainvälisten tutkintojen poistaminen korkeakoulujen rahoitusmallista johtaisi siihen, että korkeakouluilta katoaisi insentiivi panostaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja integrointiin. Suunnan pitäisi olla päinvastainen: kansainvälisten osaajien koulutukseen ja integroimiseen pitäisi varata sen verran resursseja, että Suomi voisi varmistaa heidän mahdollisuutensa päästä täysivaltaiseksi osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja yhteiskuntaa. On laajasti tunnistettu, että tästä kehityksestä on Suomen tulevaisuus myös kiinni.
SYL
SAMOK
STTK
STTK-opiskelijat
YKA
Ammattiliitto Pro
Akavan erityisalat
Tradenomiopiskelijat
Akavan opiskelijat
Tieteentekijät
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
Lisätietoja:
