Kaksitoista prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suhteettoman suuret ilmastopäästöt verrattuna energian tuotantomääriin. Kuormitusta vesistöille. Uhka Suomen uhanalaisille suoluontotyypeille. Energiamuotona kivihiilen polttoa saastuttavampi. Turve on ollut kuuma aihe suomalaisessa ilmastokeskustelussa viime aikoina.
EU on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, Suomi jo vuonna 2035. Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätöntä, jos ilmaston lämpeneminen aiotaan pysäyttää puoleentoista asteeseen, mutta se pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Nyt EU tarjoaa turpeesta luopumiseen vipuvartta: oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa Euroopan unionin jättimäistä vihreän kehityksen ohjelmaa.
Rahaston kautta on tarkoitus auttaa niitä alueita, yrityksiä ja ihmisiä, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen vaikuttaa voimakkaimmin. Tukirahalla voidaan esimerkiksi uudelleenkouluttaa ihmisiä, jotka työllistyivät aiemmin fossiilisista polttoaineista – kuten turpeesta – ja rahoittaa paikallisen talouden monipuolistamista sekä luoda uusia kestäviä työpaikkoja.
Hieno ja tärkeä aloite.
Rahaston koosta sovitaan samassa yhteydessä kuin EU:n pitkän aikavälin budjetista ja EU:n elpymispaketista, joista neuvosto, parlamentti ja komissio tällä hetkellä neuvottelevat.
Ennen koronaa tehtyjen arvioiden mukaan Suomi saisi rahastosta noin 165 miljoonaa euroa. Se olisi asukaslukuun nähden enemmän kuin vaikkapa Ruotsi tai Tanska.
Tukea voivat saada kaikki jäsenvaltiot, mutta sitä keskitetään niille alueille, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa.
On selvää, että Suomen kannattaa hakea rahaa turpeesta luopumiseen. Tätä vaihtoehtoa on väläytellyt myös Suomen hallitus.
Turve ei kuitenkaan ole ainoa kohde, johon tukirahoja voidaan Suomessa käyttää.
Kun Neste ilmoitti Naantalin öljyjalostamon mahdollisesta lakkauttamisesta, pääministeri Sanna Marin totesi, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voisi saada apua myös Naantalille.
Tukea voitaisiin hakea myös uusiutuvan energian tuotannon ja alan työpaikkojen lisäämiseen, kestävän liikenteen kehittämiseen, lämpöjärjestelmien uudistamiseen tai vaikkapa kiertotalouden parantamiseen.
Tärkeintä on, että niillä alueilla ja ihmisillä, joihin siirtymä kohti hiilineutraaliutta voimakkaimmin vaikuttaa, on mahdollisuus saada siihen tukea. Ja ettei varoja ohjata vain yrityksille, vaan aidosti ihmisten tarpeisiin, kuten uudelleenkoulutukseen tai vaikka muutosturvaan. Turvetuotannon kohdalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi nykyisten työntekijöiden siirtymistä soiden ennallistamistöihin.
Toimien on myös aidosti edistettävä siirtymistä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan.
Syyskuun täysistunnossa Euroopan parlamentti otti askeleen väärään suuntaan, kun se hyväksyi investoinnit maakaasuun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston piiriin. Siirtyminen yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen on järjetön ajatus eikä ole linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.
Oikeudenmukaista ilmastosiirtymää ei tehdä vain yhden rahaston kautta. Koko EU:n budjetin on oltava ilmaston kannalta kestävä.
Hiilineutraali yhteiskunta on mahdollinen ja se on mahdollisuus. Ilmastokriisi vaatii radikaaleja ja nopeita päätöksiä. Kun taistelemme ilmastokriisiä vastaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, voimme ihan oikeasti onnistua.
Silvia Modig, Euroopan parlamentin jäsen
Kuva Didier Bauweraerts, © Euroopan unioni 2020, lähde EP
