Tammikuussa virkaan astuva Joe Biden on sen sijaan korostanut kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Biden on luvannut liittää Yhdysvallat takaisin sekä Pariisin sopimukseen että Maailman terveysjärjestöön. Moni Trumpin päätöksistä todennäköisesti perutaan. Politiikassa pysyvän kädenjäljen jättäminen on joskus yllättävän vaikeaa, mikä on toisinaan hyvä asia.
EU:lle ratkaisevaa olisi erityisesti Yhdysvaltain paluu Pariisin sopimukseen. Se osoittaisi, että Yhdysvallat on jälleen mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhdysvallat on yksi eniten päästöjä tuottavista maista ja se on jäänyt pahasti jälkeen kansainvälisistä ilmastotavoitteista. Biden on luvannut ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti, mutta konkreettiset päätökset saattavat jäädä jumiin senaattiin.
EU:ssa uskotaan varovaisesti, että kauppasuhteet EU:n ja Yhdysvaltain välillä paranevat Trumpin lähdettyä. Trump kuvaili EU:ta vastustajaksi ja kiristi välejä asettamalla kovempia tulleja eurooppalaisille tuotteille. Vaikka myös demokraateissa on paljon protektionisteja, Bidenin valinta on jo näkynyt EU:n sisällä käytävissä kauppakeskusteluissa. Nyt on jopa väläytelty kiistanalaisen vapaakauppasopimuksen uudelleenavaamista. Pidän sopimuksen syntymistä epätodennäköisenä, ja suhtaudun siihen kriittisesti, sillä pelkään sen heikentävän tuotteiden kuluttajansuojaa ja ympäristöstandardeja. Yhdysvaltain vaatima välimiesmenettely olisi erityisen ongelmallinen, koska eurooppalaisen oikeusjärjestelmän rinnalle tuotaisiin oma tuomioistuin suojelemaan sijoittajien etua ja vaikeuttamaan esimerkiksi ympäristölainsäädännön tiukentamista valtioissa.
Vallanvaihdolla on vaikutuksensa myös länsimaiden suhteisiin Kiinaan. Biden haluaa luoda demokraattisten maiden koalition, joka vaatii Kiinaa noudattamaan erityisesti talouspolitiikassaan kansainvälisiä sääntöjä. Pitkään neuvoteltu EU-Kiina investointisopimus näyttääkin nyt entistä epätodennäköisemmältä. Viime aikoina EU-maiden suhteet Kiinaan ovat hyvästä syystä alkaneet heikentyä toteutumattomien lupausten, koronakriisin, Hongkongin ja maan ihmisoikeustilanteen takia.
Jos EU ja Yhdysvallat haluavat puolustaa ihmisoikeuksia uskottavasti, tehtävää riittää sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Yhdysvallat on halunnut historiassaan näyttäytyä ihmisoikeusrikosten, kuten holokaustin, vastavoimana. Tänään keskitysleirejä muistuttavan Kiinan uiguurien kohtelun ympärillä on kuitenkin syvä hiljaisuus. Yhdysvalloissa poliisi ampuu maan omia kansalaisia ihonvärin perusteella. Biden puhui kampanjassaan ihmisoikeuksista. Jotta lupaukset eivät jäisi kampanjapuheeksi, odotan hänen ryhtyvän myös käytännön toimenpiteisiin.
Bidenin kauden alkaessa EU:n suhde Natoon saanee taas enemmän huomiota. Trump vihjaili jopa Natosta eroamisella, eikä EU:n ja Naton suhde ollut Trumpin politiikan keskiössä. Yhdysvaltain vaatimus Naton jäsenmaille kohdistaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin tuskin kuitenkaan muuttuu Bidenin kaudella.
Bidenin kaudella EU ja Yhdysvallat löytänevät paremmin yhteisen sävelen suhteessaan Venäjään. Myös aseiden leviämisen estäminen tulee toivottavasti jälleen osaksi yhteistyötä, kuten uusien turvallisuusuhkien torjuminen, hybridisodankäynnistä disinformaatioon. Maailmalla on tarvetta Yhdysvalloille, joka ottaa vakavasti kansainvälisen oikeuden vakavasti. Toivon, että EU ja Yhdysvallat voivat nostaa esimerkiksi ydinaseriisunnan vahvemmin globaalille agendalle.
Yhdysvaltain tuleva ulkopolitiikka on vielä avoin kysymys. Moni on kuitenkin innostunut vaalien tuloksesta ja odottaa ennakoitavampaa ulkopolitiikka ja parempia suhteita Eurooppaan. Trumpin ja Bidenin retoriikka on ollut hyvin kaukana toisistaan. On silti epävarmaa, kuinka suuri ero on käytännössä. Vaikka politiikan slogan ei enää olisi virallisesti ”Amerikka ensin”, tiedämme, että Yhdysvallat jatkossakin valvoo vahvasti omaa etuaan.
Alviina Alametsä
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin ja EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Kuva: Martiina Woodson
