Tavoitteena on, että viidesosa EU:n elvytyspaketin varoista Euroopan tasolla käytetään digitalisaation edistämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi investointeja nopeaan ja moderniin tietoliikenneinfraan, T&K-rahoituksen suuntaamista uusiin digipalveluihin, panostuksia kyberturvallisuuteen ja kansalaisten digiosaamisen parantamista.
Lähtökohtaisesti suomalaiset ovat digitalisaatiokehityksessä vahvoilla. Vuosittaisten EU-vertailujen mukaan Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kuuluu Euroopassa kolmen kärkeen yhteiskunnan digitalisaatiossa. Meillä erityisenä vahvuutena on osaaminen: suomalaisten digitaidot ovat Euroopan parhaat ja meillä myös IT-ammattilaisten osuus työvoimasta on EU-maiden korkein. Tästä vahvuudesta on huolehdittava jatkossakin, sillä digitaalisen osaamisen merkitys vain kasvaa.
Toisaalta kasvavaksi haasteeksi on noussut alan segregaatio. EU-tasolla vain alle 20 prosenttia IT-alan työntekijöistä on naisia. Kun alan työpaikkojen määrä kasvaa nyt voimakkaasti, uhkana on, että naisten työmarkkina-asema ottaa takapakkia. Se merkitsisi ison potentiaalin hukkaan heittämistä ja vaikuttaa myös digipalveluiden sisältöön. Siksi tyttöjä ja naisia on kannustettava digialoille erityisen pontevasti.
Euroopan unionin uuden digitaalistrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta Euroopasta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Siihen sisältyy myös esitys digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä, jossa toimin parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. Digitaalisia palveluita koskevassa lakiesityksessä Euroopan komissio esittää useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite. Tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, lisätä reilua kilpailua ja vauhdittaa innovaatioita.
Netissä tulee jatkossa noudattaa samoja eurooppalaisia arvoja kuin muussakin elämässä: demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia. Se mikä on yhteiskunnassa laitonta, on sitä myös verkossa. Lakiesitys sisältää muun muassa velvoitteita laittoman sisällön poistamisesta alustoilta, yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä, tavoista riitauttaa yritysten moderointipäätöksiä ja tutkijoiden pääsystä yritysten dataan.
Tämän vuoden alkupuolella on valmistumassa myös EU:n digitaaliset tavoitteet 2030 -tiekartta, jonka painopisteenä on datan hyödyntämisen ja datatalouden edistäminen sekä tekoäly ja tietoliikenneinfra. Kaiken digitalisaatioon liittyvän aktiivisuuden tavoitteena on vahvistaa EU:n digitaalista itsenäisyyttä ja johtoaseman ottamista kansainvälisissä digitaalisissa arvoketjuissa.
Liian pitkään digimaailman säännöt ovat muovautuneet verkkoalustojen omien kaupallisten intressien pohjalta. Niiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että EU:n on aika ottaa kuskin paikka kehityksessä ja paaluttaa säännöt vahvemmin lainsäädäntöön. Lainsäädännön ohella tärkeää on vahvistaa kansalaisten kriittistä moni- ja teknologialukutaitoa sekä yleisiä digivalmiuksia.
Henna Virkkunen
Europarlamentaarikko
Kuva
