Komitean mukaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luonut perustetta maakuntaverolle. Komitea ei ollut mietinnössään yksimielinen.
– Alueiden verotuotot ja menot poikkeavat suuresti toisistaan. Maakuntavero olisi johtanut alueiden ja palveluiden eriytymiseen entisestään. Keskeinen riski oli, että erot palvelutarpeissa ja veropohjassa johtaisivat alueiden veroprosenttien suureen eriytymiseen. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja eri puolilla Suomea asuvien ihmisten yhdenvertaisuus pitää varmistaa, toteaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Maakuntaveropohdinnat on syytä siirtää myöhemmäksi. Maakuntien tehtävien kokonaisuudessaan on oltava selvillä ja valtionrahoitukseen perustuvasta rahoitusmallista on saatava kokemusta ja kattavaa arviointia. Samaa mieltä oli myös komitea, Sorjonen jatkaa.
– Jos maakuntaveron valmisteluun tulevaisuudessa palataan, on edelleen varmistettava, että kokonaisveroaste ei nouse. Tulevaisuudessa on muutoinkin tarkasteltava julkisen sektorin tehtäväjakoa, rahoitusta sekä veronsaajien ja veronmaksajien asemaa kokonaisuutena. Maakuntavero olisi iso muutos verojärjestelmään eikä Akava sitä kannata, Sorjonen painottaa.
Akavan kuntavaalikyselyssä selvitettiin korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen ajatuksia maakuntaverosta ja kuntataloudesta. Korkeakoulutetuista 81 prosenttia ja muista kuin korkeakoulutetuista 77 prosenttia piti tärkeänä, että kokonaisveroaste ei nouse. Kyselyn tuloksia on käytettävissä osoitteessa https://akava.fi/verkkouutiset/kuntavaalit-2021-kysely/
Yhteyshenkilöt
pääekonomisti Pasi Sorjonen
Puh. +358505575271
