Syksyllä 2018 kymmenet tuhannet mielenosoittajat pysäyttivät liikenteen eri puolilla Ranskaa vastalauseena polttoaineveron korotuksille. Päälleen he pukivat keltaiset huomioliivit, jotka ovat Ranskassa pakollisia autojen varusteina.
Sosiaalisesta mediasta lähtenyt protestiliike levisi nopeasti. Keltaliivit vaativat presidentti Emmanuel Macronin eroa. He olivat turhautuneita elinkustannusten nousuun ja hallituksen talouspolitiikkaan. Muuten liike oli hyvin hajanainen.
Pariisissa protestit muuttuivat nopeasti väkivaltaisiksi. Kyseessä olivat Ranskan pahimmat mellakat sitten 1960-luvun lopun.
Macronin hallitus päätyi jäädyttämään polttoaineveron korotuksen, jonka oli tarkoitus vähentää ilmaston kuormitusta.
Kun Brysselissä puhutaan ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, keltaliivien liike nousee usein keskusteluun.
Nyt EU:lla on edessään ilmaston kannalta tärkeä syksy. Kesän toistuvat sään ääri-ilmiöt osoittavat, miten kiire ilmastotoimilla on. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore ilmastoraportti kertoo karuja tietoja ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista.
Heinäkuussa Euroopan komissio julkisti historiallisen suuren ilmastolakipakettinsa. Sen käsittely on nyt alkanut Euroopan parlamentissa.
EU on sitoutunut olemaan hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia.
Komissio esittää esimerkiksi EU:n päästökaupan laajentamista tieliikenteeseen ja rakennuksiin. Uusista autoista halutaan ilmastopäästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Ja fossiilisten polttoaineiden verotusta halutaan kiristää.
Kysymys kuuluu: miten nämä muutokset tehdään reilusti, eikä laskua maksateta jo valmiiksi pienituloisilla?
Varsinkin esitys EU:n päästökaupan laajentamisesta liikenteeseen ja rakennuksiin sisältää mahdollisia riskejä. Tutkimusten mukaan sillä olisi melko pienet vaikutukset ilmastopäästöihin, mutta suuret vaikutukset köyhimpien kansalaisten elintasoon. Jo tällä hetkellä kymmenet miljoonat ihmiset kärsivät Euroopassa energiaköyhyydestä. Myös jäsenmaiden välillä on suuria eroja.
Ratkaisuksi komissio esittää sosiaalista ilmastorahastoa, Social Climate Fundia. Sen tarkoituksena on ehkäistä, että vain vähävaraiset joutuisivat maksamaan liikenteessä ja asumisessa tapahtuvia muutoksia. Rahaston kooksi kaavaillaan 72 miljardia euroa.
Tällainen rahasto on tärkeä apuväline, kun se rakennetaan oikein. Vähävaraisilla ihmisillä ei ole varaa ensin maksaa korkeampaa hintaa energiasta ja odottaa mahdollista kompensaatiota myöhemmin. Ihmisten on saatava tukea arjen todellisiin tilanteisiin.
Rahastot yksinään eivät myöskään riitä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on läpäistävä kaikki EU:n ilmastopäätökset. Ilmastokriisi ratkaistaan muuttamalla rakenteita niin, että suurin saastuttaja maksaa, ei pienin.
Elämme yhä maailmassa, jossa rikkain kymmenesosa ihmisistä tuottaa yli puolet maailman hiilipäästöistä.
Reilun ilmastosiirtymän tueksi tarvitaan kaikki yhteiskunnan sektorit. Rahastojen lisäksi tarvitaan laaja-alaisia ratkaisuja, esimerkiksi jäsenmaiden veropohjan vahvistamista.
EU-maat menettävät vuosittain useita miljardeja euroja verotuloja aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn seurauksena. Näitäkin rahoja voitaisiin käyttää ilmaston kannalta kestävän yhteiskunnan rakentamiseen.
Ilmastokriisin torjuminen on mahdollista, mutta se onnistuu vain, jos se tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
