Jopa 60 % TE-toimistoista siirtyneistä kertoo, että kokemukset kuntakokeiluissa työskentelystä ovat olleet erittäin tai melko huonoja. Myös kunnista kokeiluihin siirtyneissä on tyytymättömiä. Sen sijaan suoraan kuntakokeiluun palkatuilla enemmistön (66 %) ensikokemukset uudesta työstä ovat melko tai erittäin hyviä.
TE-toimistosta siirtyneistä 44 % ja kunnasta siirtyneistä 38 % arvioi työssä jaksamisensa huonoksi tai erittäin huonoksi. Toisaalta suoraan kokeiluun siirtyneistä kukaan ei arvioinut työssä jaksamistaan huonoksi.
Ristiriitaiset tulokset ilmenevät Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistyksen Specian kyselystä, joka toteutettiin keväällä käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen alettua. Specian jäseniä työskentelee työvoimapalvelujen asiantuntijatehtävissä.
– Erot eri taustaisten työntekijöiden kokemuksissa ovat hätkähdyttävät. Kipuilevien kommenteista nousee kuva työn hallinnan puutteesta, joka nakertaa voimakkaasti työssä jaksamista. Mieltä painaa kokemus, ettei omaa työtä saa tehdä yhtä laadukkaasti kuin aikaisemmin, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
Valtavan organisaatiouudistuksen alkaminen pandemian keskellä näyttää pahentaneen tilannetta. Uuteen organisaatioon siirtyminen etätyöaikana hankaloitti perehtymistä entisestään ja lisäsi kuormitusta. Samaan aikaan ennätyslukemiin kasvanut työttömyys näkyi työmäärässä ja kokeiluihin siirtynyt henkilöstö oli jo valmiiksi kuormittunutta.
Koska kokeiluun suoraan palkatut olivat tyytyväisiä, on pohdittava syitä, miksi juuri ”vanhoina työtekijöinä” samoihin töihin siirtyneissä oli kipuilijoita. Avoimet vastaukset antavat viitteitä.
– Voi kysyä, onko henkilöstöä osallistavaan ja arvostavaan esihenkilötyöhön ollut riittävästi resursseja? Miten johto voisi tukea paremmin itsensä johtamista, ettei se jäisi vain työntekijän vastuulle paljon uudelleenopettelua vaativassa tilanteessa, pohtii toiminnanjohtaja Saara Paavola Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:stä.
– Vaikuttaa myös siltä, että vastaanottava taho eli kunnat eivät tienneet riittävästi TE-toimiston työstä tai työllisyyteen liittyvistä laeista ja säännöksistä, Paavola huomauttaa.
Kuormittuneiden tuntemukset ovat tuttuja monista organisaatiouudistuksista, joissa useampi työkulttuuri sulautuu yhteen.
– TE-palveluissa työskennelleet ovat erikoistuneet lakiin ja pykäliin pohjautuvan työttömyysturvan hoitamiseen ja kuntataustaiset taas ovat useimmiten keskittyneet työttömien valmentamiseen. Molemmilla ryhmillä on omat vahvuutensa, joiden saattaminen yhteen edellyttäisi riittävästi resursoitua esihenkilötyötä ja ”molempia leirejä” edustavien työntekijöiden kuuntelua. Kyselymme mukaan tässä oli osin puutteita, kertoo Paavola.
Akavan Erityisalat ja sen jäsenjärjestö Specia edustavat laajasti työvoimapalveluissa työskentelevää asiantuntijahenkilöstöä. Kyselyyn vastanneista 54 % oli Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa.
– Huolestuimme kuntakokeilusta, koska siinä työskenteleviltä jäseniltämme tuli viestejä jaksamisongelmista. Kyselystä ilmeni, että tilanne vaihtelee paljon ja noin kolmasosalla menee ilahduttavan hyvin. Asioihin on kuitenkin puututtava pikaisesti, kun jopa kolmannes väestä arvioi työhyvinvointinsa huonoksi, Luomanmäki ja Paavola sanovat.
– Toivottavasti kyse oli pandemiaefektistä ja alkuvaiheen kangertelusta. Aiomme uusia kyselyn ensi keväänä, jolloin kokeilun alkamisesta on kulunut enemmän aikaa.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, p. 040 700 800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi
toiminnanjohtaja Saara Paavola, Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt, p. 050 329 7524, saara.paavola@specia.fi
Otteita avoimista vastauksista
(Työllisyyden kuntakokeilun käynnistyminen 2021, selvitys henkilöstön alkuvaiheen kokemuksista)
”Olen innoissani mahdollisuudesta työskennellä kuntakokeilussa. Pidän kokeilun asiakaslähtöisyydestä.”
”Tiimivalmennukset ovat periaatteessa hyvät, mutta meille ei anneta aikaa sisäistää / prosessoida asioita. Kuntataustaiset ja TE-taustaiset eivät ole samalla kartan sivulla: meidän pitäisi saada aikaa työstää tavoitteita yhdessä niin, että kummallakin puolella tiedämme, mitä kokeilulla haetaan.”
”Ei voi tehdä kaikkea itse, tai omaksua jotain erityisosaamista hetkessä. Järjestelmän uudistuminen on hyvä, mutta lait ja asetukset pysyvät. Valmentaminen ja työttömyysturvan hoito/vastuu eri henkilöille. Liian iso paketti osata kumpikin täysin.”
”Hyppäys toiminnasta olevasta byrokraattisesta toimistosta kaikki kesken olevaan kokeilukulttuuriin on melkoinen. Muutosjohtaminen ja alaisten preppaus muutokseen olisivat parantaneet työnhyvinvointia ja siirron onnistumista.”
”Tiimissämme on ollut valmennuksia, joissa on päästy keskustelemaan työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja työn tavoitteista ja käytännöistä. Koen nämä erittäin tärkeinä vertaistuen ja yhteisten kokemusten jakamisen näkökulmasta. Organisaation korkeammalta tulevat tavoitteet sen sijaan ihmetyttävät ja niillä ei ole juuri mitään todellisuuspohjaa oikeaan työhön.”
”Kaipaisin muutoksessa työrauhaa, sitä, että edes hetken voisi totutella vallitsevaan tilanteeseen ja palautua äärimmäisen kuormittavasta koronavuodesta.”
Lue lisää tutkimuksesta: Akavan Erityisalojen tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimon blogi: Työvoimapalvelut myllerryksen keskellä
Näin tutkimus tehtiin
Työllisyyspalveluiden kuntakokeilut alkoivat keväällä 2021 ja Akavan Erityisalat halusi selvittää tuoreeltaan kuntakokeiluissa työskentelevien näkemyksiä ja kokemuksia uudesta työympäristöstä. Kesäkuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 94 henkilöä, joista 83 työskenteli työllisyyden kuntakokeiluissa. Loput 11 vastaajaa työskenteli TE-toimistossa tai muuten läheisessä yhteydessä työllisyyden kuntakokeiluihin. Vastaajista 54 % oli Akavan Erityisalojen jäseniä.
