Vaikka kaikki maat eivät ole mukana sopimuksessa, mukanaolijat edustavat yli 90 prosenttia maailman kansantuotteesta. Sopimus muodostaa siis pohjan uusille veroratkaisuille, joihin ulkopuolelle jäävienkin on ajan myötä sopeuduttava.
Sopimuksen syntyminen on suuri voitto EU:n yhtenäisyydelle ja toimintakyvylle. Vuosien ajan unioni ehti ajaa kansainvälistä yritysverouudistusta. Yksi uudistustarpeen selittävä tekijä on liiketoiminnan digitalisaatio, jossa palveluita ja tuotteita voidaan myydä elektronisesti ja verotusta järjestellä varsin vapaasti alhaisen tai olemattoman yritysverotuksen maihin. Seurauksena on ollut valtioiden kiihtyvä kilpa kohti yhteisöverotuksen nollatasoa, mikä alkaa vaikuttaa jo monen maan valtiontalouden toimintamahdollisuuksiin.
Yritysverosopimukseen kuuluu 15 prosentin vähimmäisverokanta, joka rajoittaa verokilpailua ja pakottaa myös eräitä EU-maita, kuten Irlantia, yritysverotuksen korotuksiin. Nyt sovittu 15 prosentin vähimmäiskanta ei ole kovin korkea, mutta nimenomaan sen matala taso mahdollistaa, että tähän mennessä YK-jäsenvaltioiden suuri enemmistö on valmis hyväksymään ratkaisun.
Kansainvälisen yhteisymmärryksen synnylle välttämätöntä oli Yhdysvalloissa nähty presidentinvaihdos. Trumpin vaihtuminen Bideniin käänsi ajattelun suuntaa myös yritysverotuksessa. Kun Trump nojasi alenevan verotuksen filosofiaan, Biden haluaa verotuloja rahoittaakseen kunnianhimoiset suunnitelmat infrastruktuurin uudistamiseksi.
Bidenin Yhdysvallat on valmis nostamaan yritysverotusta, sillä Yhdysvaltojen infrastruktuurin ajanmukaistamisen laajaa ohjelmaa ei voida jättää vain velkarahoituksen varaan, vaan tarvitaan myös verotuloja. Kansainvälinen suurten yritysten verotusta koskeva sopimus varmistaa, että Yhdysvaltojen yritysverotuksen kiristyessä amerikkalaiset suuryritykset eivät ole jättämässä maata, vaan maksavat osuutensa siellä edessä olevista isoista infrahankkeista.
EU:n sisällä merkittävä ratkaisu oli kesällä löytynyt sopu vuosia taistellusta maakohtaisesta veroraportoinnista. Portugalin EU-puheenjohtajakauden viime metreillä kesäkuussa neuvostossa syntynyt ratkaisu pakottaa suuryritykset julkistamaan maakohtaiset tulos- ja verotietonsa. Menettely luo julkista painetta siihen, että yritykset entistä enemmän tilittävät voittonsa siellä, missä ne on tehty.
Pohjoismaisille hyvinvointiyhteiskunnille yritysverotusta koskevat kansainväliset pelisäännöt ovat enemmän kuin toivottavia. Ne laittavat pisteen vuosikymmenet jatkuneelle kilpailulle kohti nollaverokantoja ja suojaavat hyvinvointiyhteiskuntien välttämätöntä rahoitusta.
Seuraavaksi tiivistyy keskustelu eurooppalaisista koko yrityskenttää koskevista veroratkaisuista. Yhteisestä eurooppalaisesta yritysveropohjasta on keskusteltu jo vuosikymmeniä, joten nopeita ratkaisuja ei ole näköpiirissä. Yhteiset yritysveroperiaatteet tekisivät verotuksesta läpinäkyvää ja helpottaisivat yritystoimintaa sekä sijoituspäätöksiä. Suomalaisten olisi perusteltua varautua tähän isoon muutokseen, sillä sisämarkkinoiden logiikka vie tavoitetta vääjäämättömästi eteenpäin.
Eero Heinäluoma
Euroopan parlamentin jäsen, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
Kuva Mathieu Cugnot, © Euroopan unioni 2021, lähde EP
