– Olen iloinen, että työryhmä esittää erillisen rahoituslain säätämistä ja laaja-alaista verokannustinta. Lakisääteisen, kehyskautta pidemmän tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen suunnitelman avulla rahoituksen ennustettavuus paranee, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Fjäderin mukaan TKI-rahoituksen kasvattaminen on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä kysymyksistä tällä hetkellä.
– Parlamentaarisen työryhmän tekemien esitysten pohjalta on syytä edetä ripeästi ja päättäväisesti. On hienoa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet rahoituksen lisäämiseen, Fjäder jatkaa.
Tavoite TKI-rahoituksen nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on kirjattu hallitusohjelmaan. Tavoitteen saavuttaminen on tärkeää erityisesti työllisyydelle, tuottavuuden kasvulle ja talouden kasvukyvylle.
– Korkea osaaminen ja innovaatiot ovat meille elintärkeitä ja meidän on luotava sellaiset olosuhteet, että Suomeen kannattaa investoida tutkimuksessa ja tuotekehityksessä kansainvälisestikin. Tätä tavoitetta esitetty laaja-alainen verokannustin tukee nähdäksemme erinomaisella tavalla, toteaa Akavan johtava asiantuntija Emmi Venäläinen.
Hän huomauttaa, että parlamentaarisen TKI-työryhmän työstä päästään liikkeelle ja seuraavaksi on aika tehdä päätöksiä.
Akavan laskelman mukaan pelkästään julkisia investointeja tarvitaan Suomessa joka vuosi 200 miljoonaa euroa ja yksityisiä 400 miljoonaa, jotta neljän prosentin BKT-osuuden tavoite voidaan saavuttaa.
Tutustu parlamentaarisen TKI-työryhmän raporttiin.
Yhteyshenkilöt
puheenjohtaja Sture Fjäder
Puh. +358400609717
johtava asiantuntija Emmi Venäläinen
Puh. +358442811234
