Järjestöt katsovat, että hallituksen tulee luopua näiden korvausten leikkaamisesta seuraavin perustein.
Parlamentaarinen työryhmä katsoi yksimielisesti, että korvauksiin palataan, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet terveyspalvelujen järjestämisvastuun. Maan hallituksen tulee kunnioittaa parlamentaarisen työryhmän näkemystä.
Yksityisen hoidon korvausten leikkaus ei olisi julkisen talouden menoja supistava toimi. Menot päinvastoin nousisivat, koska osa nykyisistä yksityisen sektorin käynneistä siirtyisi julkiselle sektorille. Asiakkaan oman rahoitusosuuden takia yksityiset palvelut ovat veronmaksajille selvästi edullisemmat kuin julkiset palvelut.
Kela-korvausten leikkaaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia. Palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi. Osaa nykyistä terveyspalveluja ei ole tosiasiallisesti kohtuudella edes saatavissa julkiselta sektorilta.
Kela-korvauksen avulla on mahdollista purkaa koronan pahentamaa hoitovelkaa. Hoitovelkaa on kertynyt laajalti ja erityisen vaikeaa on saada hoitoa mielenterveyden häiriöihin julkiselta sektorilta. Julkiselle sektorille siirtyvät potilaat aiheuttaisivat lisähaasteita hoitotakuutavoitteiden saavuttamiseen.
Terveyspalvelujen saatavuuden heikentyminen lisäisi eriarvoisuutta. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisvakuutuksella.
Kela-korvauksilla on kansalaisten tuki. Lähes 70 prosenttia suomalaisista vastustaa korvausten lakkauttamista.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, puh. 09 4202 2400
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, puh. 020 774 0100
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717
Puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030
