Nuorten äänellä on väliä

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle 35-vuotiaiden äänestysaktiivisuus jäi selvästi heikommaksi kuin vanhempien ikäryhmien edustajilla. Pelkkiin prosentteihin tuijottaminen ei kuitenkaan kerro tilanteesta vielä koko totuutta. On myös hyvä tarkastella äänioikeutettujen määrää. Viimeksi aktiivisimmat äänestäjät olivat 39–81-vuotiaita. Tulevissa vaaleissa tämä ryhmä edustaa lähes kahta kolmasosaa kaikista äänioikeutetuista. Toisin sanoen jokaista nuorta äänioikeutettua kohti löytyy kaksi vanhemman ikäluokan edustajaa.

8.4.2019

Äänestäminen on matalan kynnyksen keino muuttaa maailmaa. Nuorille se antaa oikeuden vaikuttaa siihen, millaiseksi meidän asemamme tulevaisuudessa muodostuu. Jos nuorten äänestysaktiivisuus jää matalaksi, voidaan odottaa, että nuorten asemaa heikentävä politiikka jatkuu. Poliittinen päätöksenteko on tekijöidensä näköistä ja poliitikot joutuvat tekemään työtään niin, että heidän kannatuksensa on taattu myös jatkossa. Nuorten kotiin jääminen vaaleissa kannustaa poliitikkoja vetoamaan äänestäneisiin ikäluokkiin.

Meillä nuorilla on edessämme tulevaisuutta vielä useiden vuosikymmenten ajan. Me kannamme vastuun tästä maapallosta ja sillä elävistä ihmisistä vielä silloinkin, kun nykyiset valtaapitävät ovat menneisyyttä. Siksi äänestäminen on meille velvollisuus, joka nousee vastuusta huolehtia paitsi omasta myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

Vastuunkanto tulevaisuudesta on helppo aloittaa äänestämällä. Toinen askel voidaan ottaa äänestämällä henkilöä, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen ja aikoo työskennellä sekä nuorten aseman että kestävän tulevaisuuden eteen. Vaikka nuoret eivät vielä suurinta valtaa käsissään pitele, voimme me yhdessä äänestämällä siirtää vallan meidän asemamme puolustajille. Siksi jokaisen meistä on äänestettävä. Nyt, jos koskaan, sillä on merkitystä.

Jesper Lempiäinen
Akavan opiskelijoiden toinen varapuheenjohtaja