Kirkon asema yhteiskunnallisena ja paikallisena toimijana on yhä merkittävä. Kirkon näkemyksistä ja näkemysten muutoksista uutisoidaan. Kirkon miljardin euron toimintamenot ja jokaiseen kuntaan ulottuva palveluverkosto on mihin tahansa kolmannen sektorin toimijaan verrattuna huomattava.
Kriisiajat ovat tuoneet julki seurakuntien kyvyn käyttää resurssejaan tehokkaasti ja koordinoidusti. Seurakuntien paikallisverkostot ja asiantuntemus mahdollistavat korona-ajan naapuriavun. Seurakunnat ovat eturintamassa auttamassa ukrainasta paenneita.
Petteri Äijö toimii seurakuntaneuvoston jäsenenä Helsingin Paavalin seurakunnassa. Hän kertoo, että neuvoston jäsenenä on saanut vaikuttaa siihen, kuinka seurakunta kohtaa kaupunkilaisen arjessa.
Petteri Äijö
Valtuustokauden aikana on avattu Paavalin kirkon ovia kaupunkilaisten hiljentymistä varten, tuotu kirkkoa arjen keskelle Redin ja Triplan kauppakeskuksissa sekä otettu nuoria mukaan seurakunnan päätöksentekoon.
– Näen merkittävänä, että kirkko pystyy vastaamaan nykyajan kaupunkilaisen tarpeisiin, Äijö sanoo.
Seurakuntavaalit järjestetään tänä syksynä. Seurakuntien päättäjät käyttävät valtaa vaaleilla valituissa kirkkovaltuustoissa ja valtuustojen valitsemissa seurakuntaneuvostoissa. Seurakuntayhtymissä äänestetään kaksissa vaaleissa: alueseurakunnan seurakuntaneuvoston sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa.
Kuin kuntavaalit, aluevaalit ja eduskuntavaalit samalla lipukkeella
Nyt valittavat luottamushenkilöt käyttävät päätösvaltaa lähiseurakunnassa, mutta vaikuttavat välillisesti myös valtakunnan tason asioissa. Luottamushenkilöt valitsevat hiippakuntavaltuustot ja kirkolliskokouksen. Korkeampi äänestysaktiivisuus takaa paitsi edustavamman paikallishallinnon myös edustavamman kirkolliskokouksen. Seurakuntavaaleilla on siis merkitystä myös valtakunnallisesti.
Seurakuntavaaleissa on tarjolla vaikuttamisen paikka. Valtuustokausi tarjonnee taloudellisia ja toiminnallisia valintoja. Useimmat seurakunnat joutuvat linjaamaan, kuinka supistuvan talouden kanssa tullaan toimeen. Kyse on ydinasioista ja arvovalinnoista.
Seurakuntaneuvoston jäsen voi vaikuttaa myös valtakunnallisesti, vaikka ei pyrkisikään syvemmälle kirkollispolitiikkaan. Äijö teki yhdessä toisen Paavalin seurakuntaneuvoston jäsenen kanssa aloitteen, joka sallisi kirkollisen vihkimisen myös pareille, joista vain toinen kuuluu kirkkoon. Aloite on edennyt kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Osaaja katsoo tulevaisuuteen
Mihin toivoisit seurakuntasi panostavan? Lapsityöhön, iltapäiväkerhoihin, diakoniaan ja yhteiskunnalliseen työhön vaiko kenties ikäihmisten tukemiseen. Oikeita vastauksia tohtii tuskin kukaan tarjota.
Syksyllä valittavat luottamushenkilöt päättävät budjetista, rekrytoinneista, strategiasta, työalojen linjauksista, tilojen käytöstä ja kehittämisestä. Tärkeää olisi, että vaalilla valittaisiin mahdollisimman edustava joukko päättäjiä sekä osaajia, jotka uskaltavat katsoa tulevaisuuteen.
Äijö kannustaa lähtemään ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin matalalla kynnyksellä. Seurakuntaneuvostossa toimimista ei ole tarvinnut jännittää. Se on tutustuttanut uusiin ihmisiin ja perehdyttänyt käsiteltäviin asioihin.
– Seurakuntaneuvostossa tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka tietävät, kuinka kirkko heidän arjessaan näkyy, Äijö kertoo.
Oman valitsijayhdistyksen löytämisessä auttavat istuvat valtuutetut
Ehdokkaaksi pääsee joko olemassa olevan valitsijayhdistyksen kautta tai perustamalla oman. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Alkuun pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä johonkin lähiseurakunnan nykyiseen valtuutettuun, ja tiedustelemalla tulevien vaalien valitsijayhdistyksistä.
Valitsijayhdistykset ovat seurakuntakohtaisia. Osalla valitsijayhdistyksistä on tausta poliittisessa puolueessa, osalla kirkon liikkeessä. Valitsijayhdistyksissä ei noudateta ryhmäkuria, joten myös eriäville näkemyksille on tilaa.
Petteri Äijö pitää tärkeänä, että seurakuntavaaleihin osallistuu mahdollisimman monipuolinen joukko ihmisiä. Hän kertoo, että Paavalin seurakunnan luottamushenkilöt tulevat erilaisista elämänpiireistä.
– Toisille kirkko näkyy jumalanpalveluksina, toisille perhekerhoina, lasten iltapäiväkerhona tai rippikouluna. Suurin osa käy häissä ja hautajaisissa, Äijö toteaa.
– Ei ole yhtä oikeaa mallia tai taustaa, jolla lähteä seurakuntavaaleihin, Äijö jatkaa.
Teksti: Ilari Huhtasalo
Kuva: Helsingin Seurakuntayhtymä
Seurakuntavaaleilla valitaan päättäjät 367 paikallisseurakuntaan ja 31 seurakuntayhtymään.
Taloudellisesti itsenäisissä seurakunnissa äänestetään yksissä vaaleissa, joissa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymissä äänestetään kaksissa vaaleissa – toisessa valitaan paikallisseurakunnan seurakuntaneuvosto ja toisessa seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
20.11.2022 toimitettavissa seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntiin noin 8000 luottamushenkilöä. Seurakuntavaaleissa ehdolle saavat asettua seurakunnan yli 18-vuotiaat jäsenet.
Seurakunnan työntekijä ei saa asettua ehdolle siinä seurakunnassa, jossa hän työskentelee. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, seurakunnassa työskentelevä työntekijä ei saa olla ehdolla myöskään saman seurakuntayhtymän muussa seurakunnassa eikä seurakuntayhtymässä.
Lähde: seurakuntavaalit.fi
