Ajassa kiinni elävä seurakunta on elinvoimainen tulevaisuudessakin
Kaksi vaalikautta Seinäjoen kirkkovaltuuston jäsenenä on vakuuttanut Johanna Keski-Jyrän keskinäisen kunnioituksen tärkeydestä.
– Asioita edistetään rakentavasti, toisten mielipiteitä ja näkemyksiä kunnioittaen, Keski-Jyrä luonnehtii.
Seinäjoen seurakunta on Suomen toiseksi suurin. Keski-Jyrälle tärkeitä ovat olleet nuorisotyön kehittäminen, henkilöstö- ja rekrytointiasiat sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Keski-Jyrä on vienyt eteenpäin nuorten vaikuttajaryhmän viestiä äänestyspaikkojen sijainnin merkityksestä nuorten äänestysaktiivisuudelle.
– Äänestyspaikkojen pitäisi olla siellä missä nuoret liikkuvat, Keski-Jyrä toteaa.
Luottamushenkilöiden välinen yhteistyö on tullut kahdeksan vuoden aikana tutuksi. Muihin valtuuston jäseniin on saanut tutustua iltakouluissa sekä erityisesti seurakunnan strategiaa valmistellessa. Lisäksi oman valtuustoryhmän kesken on pohjustettu valtuuston kokouksia. Kirkkovaltuustossa ei kuitenkaan noudateta erityistä ryhmäkuria. ”Vapaus oman mielipiteen sanomiseen on olemassa”, Keski-Jyrä kertoo.
Työtä, perehtymistä sekä vastuuta
Keski-Jyrä toteaa arvostavansa lähes koko ikäluokan tavoittavaa rippikoulutyötä ja nimeää sen seurakuntatyön kruununjalokiveksi. Korona-aika sekä sota Ukrainassa ovat korostaneet myös diakoniatyön tärkeyttä. Ajan haasteet on huomioitu Seinäjoella ja seurakunta varautuu Keski-Jyrän mukaan määrärahojen korottamiseen vielä tänä vuonna.
– Seurakunnan auttamistyö on joillakin ihmisillä syy edelleen kuulua kirkkoon, Keski-Jyrä sanoo.
Johanna Keski-Jyrä pitää tärkeänä, että kaikkien seurakuntalaisten ääni kuuluu tulee kirkkovaltuustossa kuuluviin.
Keski-Jyrä luonnehtii seurakunnan luottamustehtävää vastuulliseksi tehtäväksi, joka vaatii työtä ja perehtymistä. Keski-Jyrä katsoo, että tulevaisuudessakin elinvoimaisen seurakunnan pitää arvioida, mikä on luovuttamatonta ja mistä pitää joustaa.
– Pitää olla ajassa mukana ja katsoa tulevaisuuteen, Keski-Jyrä summaa.
Keski-Jyrä toivoo, että ehdokkaaksi lähdettäisiin rohkeasti erilaisista taustoista. ”On tärkeää, että kaikkien seurakuntalaisten ääni tulee kuuluviin luottamushenkilöiden kautta”, Keski-Jyrä sanoo.
Muutoksen edistäminen on työlästä
Kun Miikka Keränen vuonna 2010 valittiin Rovaniemen kirkkovaltuustoon, hän oli valituista nuorin.
Kolme valtuustokautta sitten Keränen kertoo olleensa nykyistä toiveikkaampi ja suhtautuneensa seurakunnan päätöksentekoon idealistisemmin.
– Mutta se ei varmasti ole ainoastaan ikään vaan myös virkaikään liittyvä asia, Keränen huomauttaa.
Keränen on puolustanut valtuustossa rippikoulujen maksuttomuutta sekä tuonut nuorten ääntä talouskeskusteluihin. Lisäksi Keräselle tärkeitä aiheita ovat hyvä hallintokulttuuri sekä seurakunnan avoimuus. Hän kertoo, että odotti pystyvänsä vaikuttamaan kirkkovaltuustossa laajemmin.
– Jos on ideoita täynnä ja haluaisi nähdä muutosta, sen edistäminen on työlästä, Keränen toteaa.
Valtuusto antaa seurakunnan työlle raamit
Keränen toimii myös Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna ja on kaupunginhallituksen jäsen. Hän arvioi, että kaupunginvaltuustossa ymmärretään paremmin valtuuston rooli.
– Pitäisi ymmärtää, että seurakunnan työntekijöillä on mahdollisuuksia juuri sen mukaan kuin valtuusto antaa raameja.
Keränen kaipaisi valtuustoon lisää draivia, ymmärrystä omasta toimijuudesta ja siellä käytettävästä vallasta.
Toimijuus voisi näkyä esimerkiksi siinä, miten tunnistetaan seurakunnan haasteita.
– Ei ongelma ole vain siinä, että jäsenet ja sen myötä rahat vähenevät. Pitäisi kantaa huolta siitä, missä ovat tulevien polvien kristityt.
Toisaalta seurakuntavaltuustossa valtuustoryhmällä on pienempi painoarvo kuin kaupunginvaltuustossa puolueilla – keskustelua käydään luontevammin yli ryhmärajojen.
Miikka Keränen valittiin Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuustoon vuonna 2010. Vaalit olivat ensimmäiset, joissa 16 vuotta täyttäneet saivat äänestää.
31-vuotias kuopus
Ensimmäisellä valtuustokaudella Keränen valittiin seurakuntaväen yleiseltä listalta, mutta seuraavissa vaaleissa hän asettui ehdokkaaksi selkeämmän profiilin ehdokaslistalle. Näin myöskään vaaleissa saadut äänet eivät valuneet erilaista arvomaailmaa edustaville ehdokkaille.
Vuoden 2010 vaalit olivat ensimmäiset, joissa yli 16-vuotiaat saivat äänestää. Suurista odotuksista huolimatta valtuustoon valittiin ainoastaan kaksi alle 20-vuotiasta. Vuonna 2022 Keränen kertoo 31-vuotiaana olevansa edelleen valtuuston kuopus.
Yhteistä seurakuntaa rakentamassa
Sirpa Kangas on toiminut seurakuntansa luottamushenkilönä 20 vuotta ensin Yläneen ja seurakuntaliitoksen myötä Pöytyän seurakunnassa. Toisesta kaudesta alkaen Kangas on ollut myös kirkkoneuvoston jäsen. Kangas on osallistunut seurakunnan toimintaan nuoresta pitäen, ja kun mukaan pyydettiin kertoo Kangas päätöksen olleen helppo. Perheyrityksen leipomossa työskentelevä Kangas on osallistunut nykyisen Pöytyän seurakunnan luottamushenkilönä kahden seurakuntaliitoksen toteutukseen.
– Pienessä seurakunnassa käsiteltiin enimmäkseen sääntömääräisiä asioita, Kangas kertoo. Tunteikkaampaa keskustelua on käyty lähinnä maakauppa-asioista sekä liitosvaiheeseen liittyvistä päätöksistä.
Omalta tuntuva seurakunta
Neljän kirkon seurakunnassa on omat haasteensa. Historiallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpito sekä korjaukset aiheuttavat kustannuksia. Lisäksi seurakunnassa joudutaan arvioimaan, voidaanko jokaiselle kirkkoalueelle nimetä omaa kanttoria. Päätöksenteko on vaatinut pitkän opettajan uran tehneeltä Kankaalta perehtymistä talousasioihin.
– Olen saanut olla mukana rakentamassa yhtenäistä seurakuntaa, joka toimii neljällä kirkkoalueella niin, että jokaisen alueen perinteet jatkuvat. Kangas arvioi, että työssä on onnistuttu vähitellen ja pienin askelin.
– Luottamustoimessa olen päässyt näkemään seurakunnan toimintaa ikään kuin kulissien takaa, Kangas sanoo.
Myös eri puolilla suurta seurakuntaa asuviin luottamushenkilöihin tutustumista Kangas on pitänyt mukavana.
– Minulle koko seurakunta tuntuu jo omalta ja on mukava ajella jumalanpalvelukseen myös muihin kirkkoihin, jos omassa kirkossa ei ole jumalanpalvelusta tai se on haastavaan aikaan.
Teksti: Ilari Huhtasalo
Miikka Keräsen kuva: Jenni Rautavaara
Johanna Keski-Jyrän kuva: Anna Keski-Jyrä
