Osaajan itsensä kannalta kysyntä työmarkkinoilla on hyvä asia. Avointen työpaikkojen määrä on pysynyt korkealla tasolla ja vastavalmistuneet työllistyvät hyvin. Korkeakoulutettujen työllisyystilanne on toipunut koronan aiheuttamasta laskusta muutenkin yleisesti hyvin ja nopeasti. Suotuisa työmarkkinatilanne tuo yksilölle enemmän valinnanmahdollisuuksia ja tilaisuuden miettiä, mitä työpaikaltaan haluaa.
Kuulemme kuitenkin jatkuvasti uutisia myös monia aloja piinaavasta osaajapulasta. Avoimiin työpaikkoihin ei löydetä aina tekijöitä. Osaajapula on Suomessa hyvin monimutkainen ongelma. Toisaalta se on merkki terveistä työmarkkinoista, joilla toteutuu aito kilpailu ja joilla työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa valinnoillaan siihen, millaisilla ehdoilla ottaa työpaikan vastaan. Osaaminen on kriittinen resurssi, jota on rajallisesti tarjolla. Siksi siitä kuuluukin kilpailla.
Toisaalta osaajapula voi muodostua merkittäväksi kasvun esteeksi ja muun muassa heikentää julkisia palveluita. Esimerkiksi pula varhaiskasvatuksen opettajista tai vaikkapa sairaanhoitajista näkyy jo julkisten palveluiden laadussa ja kantokyvyssä. Nämä ovat huolestuttavia ongelmia, joihin Suomen yhteiskuntana täytyy löytää ratkaisuja.
Osaajapulaan on kuitenkin olemassa lääkkeitä. Kolme keskeisintä ovat
- koulutusmäärät ja niiden kasvattaminen
- sellaiset työehdot ja -olot, että työssä jaksetaan ja työ koetaan kannattavaksi ja
- työperäisen maahanmuuton tuntuva kasvattaminen.
Akava Works tilasi keväällä 2022 Pellervon taloustutkimukselta raportin osaajapulan ominaispiirteistä ja tilanteesta Suomessa. Selvityksessä kävi ilmi, että osaajapula on ennen kaikkea alakohtaista ja se keskittyy suuriin kaupunkikeskuksiin. Alueellinen kohtaanto-ongelma sen sijaan on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun. Osaajat eivät siis ole väärissä paikoissa suhteessa työpaikkoihin.
Selvityksessä todetaan myös, että Suomi kärsii osaajapulan sijaan ennen kaikkea työvoimapulasta. Vaikka lisäisimme korkeakoulujen aloituspaikkoja kuinka reippaasti tahansa, pula ei välttämättä helpottaisi. Tarvitsemme tänne osaavia ja uutta oppivia ihmisiä muualta maailmasta.
Hyvän työllisyyskehityksenkään ei voida olettaa jatkuvan automaattisesti. Ilmassa on jo viitteitä siitä, että lyhyet työttömyysjaksot pitenevät, eikä työttömien väärä vähene enää yhtä nopeasti. Määrätietoiselle osaamistasoa ja työllisyyttä kasvattavalle politiikalle on siis tarve jatkossakin.
Tutustu Akava Works -selvitykseen osaajapulasta
Osaajapula vai työvoimapula – mistä avointen työpaikkojen määrän kasvu kertoo?
Lisätietoja:
