Akava ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt ovat aina olleet edustettuina talousneuvostossa. Vaikka keskusjärjestöt eivät ole nyt työehtosopimusten osapuolia, ne vaikuttavat toiminnallaan useisiin politiikkalohkoihin sekä siihen, millainen toimintaympäristö Suomi on yrityksille ja työntekijöille.
– Haluan varmistaa, että talousneuvostossa muistetaan, että taloudellisia ja työelämän laatuun liittyviä tekijöitä ja keinoja pitää aina tarkastella rinnakkain, kun tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Esimerkiksi tuoreesta Akava Works -eläkekyselystä ilmenee, että akavalaisten mielestä työolosuhteet ovat työelämässä jatkamista pohtiessa merkittävämpi tekijä kuin palkka. Luen tätä niin, että palkalla on kovin vaikea kompensoida huonoksi koettuja työoloja. Oikeudenmukaisen palkkauksen ja muun työtulon rinnalla panostuksia on suunnattava järjestelmällisesti työolojen parantamiseen, kun tavoitteena on, että työelämässä jatketaan pidempään kuin nykyisin, Löfgren sanoo.
– Erityisen huolissani olen nuorten jaksamisesta ja mielenterveysperusteisten ongelmien, jopa työkyvyttömyyseläkkeiden, suhteellisen osuuden kasvusta. Kuormittava ja huolten sävyttämä työelämä voi jarruttaa perheen perustamista, mikä puolestaan on ikääntyvän Suomen kannalta erittäin ongelmallista.
Talousneuvosto on tärkeimpiä yhteistoimintakanavia hallituksen ja muiden taloudessa vaikutusvaltaisten tahojen välillä. Sen puheenjohtajana toimii pääministeri ja neuvoston jäseninä ovat muut keskeiset ministerit sekä Suomen Pankin ja merkittävimpien työmarkkina- ja elinkeinoelämän etujärjestöjen edustajat.
Talousneuvosto heijastaa foorumina suomalaista poliittista kulttuuria, jossa päätöksentekoa pohjustetaan luomalla yhteinen tilannekuva talouspolitiikan tavoitteista ja haasteista. Se vaatii yhteistä tietopohjaa. Talousneuvoston tärkein tehtävä on tarkastella tutkimusten ja selvitysten pohjalta Suomen talouden ja taloudellisen toimintaympäristön tilaa, rakennetta ja kehityssuuntia sekä talouspolitiikkaa. Keskeiset etujärjestöt saavat talousneuvostossa tietoa myös EU:n raha- ja talouspolitiikasta.
– Yleisen ja laaja-alaisen talouden tilannekuvan lisäksi tarvitsemme lisää työmarkkinaosapuolten välistä, toimialat ja sektorit ylittävää vuoropuhelua. Sitä tukisi valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustettava puolueeton talousyksikkö, jota Akava on ehdottanut. Sen tehtävänä olisi tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa pohjustamaan yhteistä kuvaa taloudesta eri sektoreilla ja toimialoilla.
Talousneuvosto ei ole päätöksentekoelin. Siellä käytyjen luottamuksellisten keskustelujen tarkoituksena on, että talouspolitiikan vaikuttajat voivat esitellä toisilleen tulkintansa ja johtopäätöksensä kulloinkin käsiteltävänä olevasta aiheesta. Neuvostolle esitetyt asiantuntijaraportit ja muut vastaavat taustamateriaalit ovat julkisia ja niistä laaditaan muistioita.
Talousneuvostossa käsiteltävien aihepiirien kirjo on laaja. Suomen talousnäkymien lisäksi kahden viime vuoden aikana on keskusteltu muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, Euroopan keskuspankin rahapolitiikan strategiasta, talouden riippuvuudesta kansainvälisen kaupan arvoketjujen toiminnasta, EU:n ilmastopaketista ja energiakriisistä.
Tietoa talousneuvoston toiminnasta saa osoitteesta https://vnk.fi/talousneuvosto.
