Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää kassan jäsenyyden ohella, että työssäoloehto täyttyy. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää molemmista tulomuodoista. Seuraavalla hallituskaudella työttömyysturvaa on uudistettava, jotta työssäoloehtoa voi kerryttää tasapuolisesti palkka- ja yrittäjätulosta. Parhaiten tätä ongelmaa ratkaistaisiin ottamalla käyttöön tuloperusteinen työssäoloehto ja yhdistelmävakuutus. Tuloperusteisessa työssäoloehdossa oikeus päivärahaan kertyy tulojen mukaan eikä työtuntien mukaan.
Suomalaisista palkansaajista yli 85 prosenttia eli 1,9 miljoonaa henkilöä kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Vain kassan jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, kun myös noin kuuden kuukauden työssäoloehto täyttyy. Kaikilla palkansaajilla on mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan, joiden jäsenmaksut vaihtelevat. Noin 3 000 euroa kuussa ansaitsevalle keskimääräinen kassan jäsenmaksu on noin 82 euroa kuukaudessa.
Vaalien alla on syntynyt jälleen keskustelua kaikille maksettavasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, jota voisivat saada myös kassaan kuulumattomat. Tässä keskustelussa on muistettava, ettei iso osa työttömyyskassaan kuulumattomista hyötyisi tästä muutoksesta. Tämän syynä on joko se, että työssäoloehto ei heillä täyty tulojen tai työajan vähyyden vuoksi tai se, että työtä ei tehdä työsuhteisena.
Keskustelussa on ehdotettu siirtymistä yleiseen ansioturvaan, minkä yhteydessä työssäoloehtoa pidennettäisiin nykyisestä kuudesta kuukaudesta esimerkiksi 12 kuukauteen. Tämä saattaisi kasvattaa niiden henkilöiden määrää, jotka eivät saisi ansiosidonnaista päivärahaa. Tämäntyyppiset uudistukset siten ehkä vain heikentäisivät niiden turvaa, joiden asema työmarkkinoilla on epävakaa ja joiden tulot kertyvät monesta lähteestä.
Toisaalta yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtyminen heikentäisi työllisyyttä ja maksaisi etuusjärjestelmälle satoja miljoonia euroja, jos samalla ei tehtäisi kiristyksiä. Akavan mielestä työttömyysturvaa tulisi sen sijaan uudistaa kannustavammaksi esimerkiksi porrastamalla työssäoloehtoa. Järjestelmän kustannuksia ei ole varaa lisätä. Taannoinen perustulokokeilu osoitti, että sen avulla ei saada lisättyä työllisyyttä. Siksi työttömyysturvan pitää jatkossakin perustua vastikkeellisuuteen. Näin voidaan parhaiten varmistaa etuuksien ja palveluiden yhteensovittaminen ja ihmisten osallisuus yhteiskuntaan.
Jari Jokinen
Akavan 1. varapuheenjohtaja
toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK
Ville-Veikko Rantamaula
Akavan varapuheenjohtaja
edunvalvontajohtaja, Tradenomit
