Harjoittelijoiden kohtelu kertoo paljon työnantajasta. Ongelmia on mm. viestintä-, kulttuuri- ja ravintola-aloilla.
Palkallinen ja laadukas työharjoittelu on saatava osaksi kulttuuri- ja museoalan, hallinnon, viestinnän sekä matkailu- ja ravintola-alan korkeakouluopintoja, esittää näitä aloja edustava Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen.
– Näemme korkeakouluharjoittelun erittäin tärkeänä osana opintoja ja nopeaa työllistymistä. Harjoittelun tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisesti palkattua ja hyvin ohjattua. Opiskelijan hyvän kohtelun tulee olla työantajalle kunnia-asia, sanoo neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen Akavan Erityisaloista.
– Ongelmana ovat jäsenkyselyjemme mukaan harjoittelupaikat, joissa opiskelijalla teetetään jo valmiin ammattilaisen töitä jopa ilman palkkaa ja kunnon ohjausta. Harjoittelija otetaan esimerkiksi paikkaamaan vähentyneen vakituisen henkilöstön vajetta.
– Nimekäs työnantaja saattaa pystyä toimimimaan näin, sillä tulijoita riittää: opiskelija ”kestää ” heikkoja työehtoja, koska katsoo merkinnän cv:ssään niin tärkeäksi. Asetelmaan kuuluu, ettei epäkohtia voi tuoda esille.
– Vastuu harjoittelijan kohtelusta tulee aina olla työnantajalla, sillä opiskelija on alisteisessa asemassa harjoittelupaikkaan nähden. Kun harjoittelu toteutetaan työsuhteessa, on huomioitava työturvallisuuslaki, jonka 14 §:ssä asetetaan työnantajalle velvoite perehdyttää työntekijä mm. ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista.
– Heitämme haasteen paitsi työnantajille, myös oppilaitoksille, joiden tulisi viestittää työnantajille harjoittelun reunaehdoista ja valvoa niiden toteutumista. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi tehdä tässä yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä, jolloin niiden rikkominen olisi vaikeampaa, Amalia Poutanen sanoo.
– Korkeakouluharjoittelu avaa monelle oven työelämään. Jos ensivaikutelma on kannustava ja oikeudenmukainen, se tasoittaa opiskelijan tietä osaksi tuottavaa työelämää. Tästä hyötyvät osaajapulaa valittavat työnantajat ja koko yhteiskunta.
– Kyse on myös suomalaisen työelämän ja kyseisen ammattialan maineesta – näyttäytyykö työura omalla alalla houkuttelevana vai kielteisenä.
– Opiskelija myös tarvitsee kipeästi harjoitteluajan palkan elämiseensä. Palkattomat harjoittelujaksot viivästyttävät pahimmassa tapauksessa merkittävästi opintoja ja työllistymistä.
Lisätietoa: neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen, Akavan Eriytisalat, puh. 040 631 0813, amalia.poutanen@akavanerityisalat.fi
Monilla aloillamme puutteita – lisätietoa jäsenyhdistyksistämme!
Akavan Erityisalat muistuttaa, että korkeakouluharjoittelussa ilmenee toistuvasti vakavia puutteita. Eniten ongelmia on yleensä palkkauksessa.
Viestintätoimistojen harjoittelijat kertoivat pettymyksestään työharjoitteluun alkuvuoden Helsingin Sanomien jutussa. Jutusta selviää, että monissa viestintätoimistoissa harjoittelijoiden palkat jäävät vajaaksi yksityisen sektorin palkkasuosituksesta harjoittelijoiden vähimmäispalkaksi.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Siina Repo, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, puh. 040 485 0008
Matkailu- ja ravintola-alalla täysin palkattomat harjoittelut ovat jäsenpalautteiden perusteella enemmän sääntö kuin poikkeus. On myös tiedostettava ongelma harjoittelijoiden käyttämisestä sesonkien työvoimapulan täyttämiseen, jolloin perehdytys jää usein puutteelliseksi ja harjoittelijasta tulee yritykselle tuottavaa ilmaista työvoimaa. Asiaan puuttuminen on harjoittelijan näkökulmasta vaikeaa, koska alalla oman verkoston kartuttaminen on tärkeää ja ”vaikean työntekijän” leima voi vaikeuttaa tulevaisuuden työllistymistä.
=> Lisätietoa: toiminnanjohtaja Joel Kettula, Sure – Suomen Restonomiliitto, puh. 045 6337843
Kulttuurituotannon työharjoitteluista ei tehdyn opinnäytetyön mukaan useinkaan makseta palkkaa, vaikka työtehtävät vastaisivat tasoltaan palkattujen työntekijöiden tehtäviä. Palkattomissa työharjoitteluissa opiskelijat olivat yksin vastuussa jopa suurista tuotantokokonaisuuksista. TAKU on julkaissut Hyvän harjoittelun ABC -oppaan, josta löytyy mm. sopimusmallit työharjoittelua varten.
=> Lisätietoa: järjestökoordinaattori Helmi Saukkoriipi, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, 040 561 8967
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton tekemässä harjoittelukyselyssä suurimpana haasteena esille nousi harjoittelujen palkattomuus. Lähes kolme neljästä alan ammattikorkeakouluopiskelijasta oli tehnyt palkattoman harjoittelun. Yliopistossa opiskelleilla tilanne oli hieman parempi, mutta silti useampi kuin joka kolmas yliopisto-opiskelija oli joutunut tekemään harjoittelunsa palkatta. Palkattomat harjoittelut heikentävät koko alan tilannetta: palkattomista harjoitteluista on luontevaa siirtyä alipalkattuihin asiantuntijatöihin.
=>Lisätietoa järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 554 7983
Kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden hyödyntäminen loma-ajan työvoimana on ollut tavallista. Mikäli harjoittelussa toistuvasti korostuvat itsenäiset ja vastuulliset tehtävät, tulee näistä maksaa myös asianmukainen harjoitteluajan palkka.
=>Lisätietoa: toiminnanjohtaja Jussi Näri, Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry, puh. 0400 816 284
***
Työharjoittelusta on saatava palkkaa
Akavan Erityisalojen harjoittelijasuosituksen mukaan korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä.
Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Jos työharjoittelu tapahtuu alalla, jolla noudatetaan työehtosopimusta, palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja harjoittelua varten solmitun henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella.
Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta. Näin ollen harjoittelija jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Myös vakuutusturva saattaa jäädä puutteelliseksi, jos korkeakoulu ei ole huolehtinut opiskelijan vakuuttamisesta työharjoittelun ajaksi. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Yhteyshenkilöt
Viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemi, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi
Amalia Poutanen, Akavan Erityisalat
Neuvottelupäällikkö
Yksityissektorin neuvottelu- ja sopimustoiminta
Puh: 040 631 0813
amalia.poutanen@akavanerityisalat.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 25.4.2023 8.01
