Ohjelmistoalan asiantuntijayrityksen Etteplanin Timo Härmälä ajelee Jyvässeudun maanteillä komealla yli neljän tuhannen euron maantiepyörällä. Pyörä on työsuhde-etuna liisattu. Etteplanilla polkupyöräetu kattaa fillarit aina 4 000 euroon asti.
– Jos ottaa kalliimman, niin ylimenevän osan maksaa itse. Minä halusin paremman maantiepyörän. Tallissa on pyöriä enemmänkin, en aja työsuhdepyörällä työmatkoja.
– Polkupyöräetu on ollut Etteplanilla tarjolla hieman yli vuoden, Härmälä kertoo. Ainakin muutama työkaveri Jyväskylästä on myös ottanut pyöräedun. Härmälä oli itse työsuhdepyörähanketta ajamassa Etteplanilla.
– Kun polkupyöräetu tuli, moni firma Suomessa mainosti sitä somessa. Meillä haluttiin pysyä kilpailukykyisinä työsuhde-etujen suhteen.
Oman työsuhdepyörän hankkimisessa on Etteplanilla valinnanvapaus. Jokainen saa päättää, minkä pyörän haluaa. Härmälä tilasi oman pyöränsä Saksasta.
Työsuhdepyörä ei vaadi hankinnan jälkeen sen kummempia toimenpiteitä. Etuuden saaja maksaa verotusosuutensa siinä samalla, kun palkastakin pidätetään vero.
Härmälällä on myös ne tavalliset työsuhde-edut, puhelinetu, lounasetu ePassin kautta ja samassa vielä liikunta- ja kulttuurietu. Lisäksi hänelle muun muassa tulee henkilöstön alennus- ja etuohjelman kautta kuukausittain uutiskirje, jossa on erilaisia tuote- ja palvelualennuksia.
– Autoetu Etteplanin organisaatiossa on tarjolla projektipäälliköstä ylöspäin. Projektipäälliköille autoetu on käytettävissä, jos asiakassuhteiden hoitaminen sellaista vaatii, Härmälä kertoo.
– Autopolitiikka tukee ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto saa olla kalliimpi.
Työsuhde-edut tukevat hyvinvointia ja jaksamista
Akavalaiset eivät nykyään juurikaan herkuttele työsuhde-eduilla. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan vastanneiden työsuhde-etujen keskimääräinen verotusarvo oli 165 euroa. Tyypillisin luontoisetu oli 20 euroa, joka on puhelinedun verran.
– Tietoalalla aivan viime aikoina erityisesti sähköpyörät ovat yleistyneet työsuhde-etuna, kertoo Insinööriliiton työehtoasiantuntija Minna Anttonen.
– Kannustaminen liikuntaan näkyy muutenkin tietoalan työsuhde-eduissa. Liikuntasetelit ovat yleisiä etuja. Usein liikunta- ja kulttuuriedusta sovitaan jo työsopimuksessa, Anttonen sanoo.
– Etu yleistyi, kun kilpailukykysopimuksen tuomat kiky-tunnit tulivat. Silloin firmat ilmoittivat julkisesti, että meillä ei tarvitse tehdä kiky-tunteja, vaan ne voi hoitaa liikkumalla työajalla.
– Puhelin- ja lounasetu ovat tietoalalla ne yleisimmät edut. Nämä ovat tarjolla oikeastaan jokaisessa työpaikassa, Anttonen kertoo.
Etätyön mahdollistavat erityisnopeat tietoliikenneyhteydet ovat myös yleinen etu, vaikka ne ovat monella tietoalan työläisellä jo omien harrastustenkin vuoksi.
Kaikista hulppeimmat työsuhde-edut ovat kadonneet. Anttonen ei muista ainakaan 15 vuoteen kuulleensa asuntoedusta.
– Asuntoetua tarjottiin aikaisemmin, kun oli pula työntekijöistä. Jos yrityksellä oli konttori vaikkapa Helsingissä ja Kuopiossa, Kuopiosta houkuteltiin työntekijöitä Helsinkiin asuntoedulla.
Autoetu on vähentynyt sekin. Sellainen oli aiemmin yleisemmin tarjolla, jos autoon oli työn takia tarvetta. Anttonen itse oli aikaisemmin työssä it-alalla, ja hän luopui vuonna 2008 autoedusta verotussyistä.
– Työsuhdeautoissa suositaan nykyään sähköautoja ja hybrideitä. It-alan yritykset haluavat monesti profiloitua myös ympäristötietoisina.
– Sähkö- ja hybridiautojen suosioon on vaikuttanut se, että vuonna 2021 tuli voimaan täyssähköautoja koskeva väliaikainen autoedun alennus ja viime vuonna alennettiin hybridiautojenkin autoetua, Anttonen kertoo.
– IT-alan kulta-aikana työntekijöitä vielä sitoutettiin optio-ohjelmilla. Se on vähentynyt, mutta edelleen jonkin verran käytössä, Anttonen kertoo.
Ilmastotietoisuus ja terveet elämäntavat vaikuttavat etujen käyttöön
– Polkupyörä työsuhde-etuna on yleistymässä juristeillakin, Juristiliiton työelämäjohtaja Jaana Meklin kertoo.
Viimeisimmässä palkkatutkimuksessa polkupyöräetu oli yksityisellä puolella viidellä prosentilla vastanneista, kolmella prosentilla yliopistoissa työskentelevistä ja 0,7 prosentilla julkisella sektorilla.
– Parissa vuodessa etu on alkanut yleistyä yksityisellä puolella ja pian varmasti myös julkisella. Ilmastotietoisuus ja terveet elämäntavat vaikuttavat. Näyttäisi siltä, että monet luontaisedut tulevat ensin yksityiselle puolelle ja sitten viiveellä julkisellekin puolelle.
Juristeilla puhelinetu on yksityisellä puolella vajaalla 90 prosentilla, kun julkisella puolella vain reilulla 30 prosentilla.
– Liikunta- ja kulttuurietu on sekä julkisella että yksityisellä puolella noin 70–75 prosentilla. Puhelinedun, liikunta- ja kulttuuriedun määrä on ollut aika vakio, Meklin kertoo.
Asunto- ja autoetujakin juristeilla vielä on, mutta vähäisessä määrin.
– Viime lokakuun palkkatutkimuksessa asuntoetu oli julkisella sekä yksityisellä puolella 0,4 prosentilla vastanneista, eli muutama asunto on. Autoetu on yksityisellä puolella noin 1,5 prosentilla.
Verottaja vahvistaa edun arvon
Työnantajan tarjoamat luontoisedut ovat pääasiassa verotettavaa tuloa, jotka vain lasketaan palkan päälle. Verottaja vahvistaa edulle verotusarvon, ja jos jostain syystä arvoa ei ole määritelty, käytetään edun käypää arvoa. Käypää arvoa voidaan käyttää myös silloin, kun käypä arvo on pienempi kuin verottajan vahvistaman luontoisedun arvo.
Osa luontoiseduista on verottomia. Polkupyöräetu on ollut verotonta 1 200 euroon asti vuoden 2021 alusta alkaen. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat verottomia 400 euroon asti vuodessa.
Työnantaja voi antaa etuna kodinhoitoakin. Se on verotonta neljän päivän ajan silloin, kun työnantaja maksaa hoitajan huolehtimaan työntekijän sairaasta lapsesta.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat: Ritva Siikamäki, Ida Pimenoff (kuvituskuvat), Timo Härmälän kotialbumi (Timo Härmälä), Insinööriliitto (Minna Anttonen), Nina Kaverinen (Jaana Meklin)