Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä ja ketjutus ovat ongelma erityisesti yliopistosektorilla: jopa yli puolet yliopistojen henkilökunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.
– Vastustamme jyrkästi ehdotusta, sillä jo nykyisellään lainsäädäntö on liian epätarkka määräaikaisuuksien perusteiden osalta ja muun muassa tutkimusrahoitusta käytetään määräaikaisuuden perusteena liian laajasti. Ilman perusteita solmittavat määräaikaisuudet kohdistuisivat erityisesti nuorempiin työntekijöihin ja naisiin, heikentäen heidän työmarkkina-asemaansa entisestään. Jo nyt raskaussyrjintää esiintyy erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa, liiton puheenjohtaja Tero Karjalainen summaa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen voi johtaa siihen, että pätkätöitä tekevien tutkijoiden ja opettajien työssäoloehto ei täyty ja he jäävät vaille työttömyysjaksojen turvaa. Uudistus ei lisää tiede- ja tutkimusmaailmassa työllisten määrän kasvua vaan kasvattaa määräaikaisten tieteentekijöiden ahdinkoa.
– Ansioturvan tason porrastus voi kohdistua määräaikaisiin tieteentekijöihin, jotka kärsivät työttömyysjaksoista määräaikaisten työsuhteiden yleistyessä entisestään. Kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuleva 20 prosentin päivärahanleikkaus on merkittävä, Karjalainen jatkaa.
Yksipuolisten heikennysten sijaan määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaa tulisi vastavuoroisesti vahvistaa. Jos haluamme vastata TKI-osaajatarpeeseen ja houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen, tulee tutkijanurien veto- ja pitovoimaan panostaa. Ehdotamme seuraavia lisätoimia:
- Mahdollistetaan työsopimuslaissa määräaikaisen työsuhteen irtisanomisoikeus työntekijälle ja ketjutuskieltoa kiristetään.
- Palvelussuhde- ja työsopimuslainsäädännössä oltava kielto jättää määräaikainen palvelussuhde uusimatta raskauden ja perhevapaan perusteella.
Hallitusohjelman linjaukset määräaikaisten työtekijöiden aseman heikennyksien kautta eivät vahvista työelämässä jaksamista, vaan voivat johtaa tutkimus- ja tiedemaailmassa jo nyt perusteettomien määräaikaisuuksien lisääntymiseen. Laadukkaan tieteen ja tutkimuksen edellytykset syntyy pitkäjänteisestä rahoituksesta, joka luo varmuutta tutkijoiden ja opettajien työhön vakaampien työsuhteiden muodossa.
Lisätietoja
Tero Karjalainen, puheenjohtaja
Johanna Moisio, toiminnanjohtaja, puh. 0207 589 612
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)tieteentekijat.fi.
Tieteentekijöiden liitto on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö ja johtava tutkitun tiedon puolustaja. Vuonna 1967 perustettu Tieteentekijät on Akavan suurin liitto yliopistosektorilla.
—
Kannanoton alkuperäinen julkaisuaika 3.10.2023 kello 5.00
