Mikä muuttui, kun talouden kasvuluvut muuttuivat?

Tiedot Suomen talouden kehityksestä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sekä vuosina 2017 ja 2018 tarkentuivat melko paljon aivan juhannuksen alla. Tilastokeskuksen päivitys ajoittui niin lähelle pyhiä, että uusia tietoja ei julkisuudessa ehditty kovinkaan tarkkaan perata. Mikä oikeastaan muuttui?

28.6.2019

Pasi Sorjonen

Suomen talous kasvoi tarkistettujen tietojen mukaan vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tahti oli siis selvästi rivakampi kuin ensimmäisen ennakkotiedon mukainen 0,2 prosenttia. Samalla kolmen edellisen neljänneksen tietoja korjattiin alaspäin ja niistä jokaisella kasvu jäi alle 0,2 prosentin. Myös Q1:n kasvu vuodentakaisesta neljänneksestä tarkentui alaspäin (on nyt 0,9 prosenttia, oli aiemmin 1,2 prosenttia).

Näiden tarkennusten jälkeen talouskasvun yltäminen tuoreimpiin kasvuennusteisiin muuttui hieman vaikeammaksi. Esimerkiksi 1,5 prosentin kasvuun yltäminen kuluvana vuonna vaatii loppuvuoden kolmelta neljännekseltä keskimäärin 2 prosentin vuosivauhtia. Ennakkotietojen valossa maltillisempi 1,8 prosentin tahti olisi siihen riittänyt.

Miksi kasvuluvut sitten muuttuivat? Lyhyesti sanottuna, ulkomaankauppa vauhditti talouskasvua vähemmän kuin aiemmin luultiin, kulutus enemmän ja sen lisäksi varastojen muutos oli pienempi jarru (edellisestä neljänneksestä – mutta isompi jarru vuoden aikavälillä). Vastaavasti investointeja koskevat tiedot eivät muuttuneet juuri lainkaan. Investoinnit pysyivät lähes ennallaan vertasi niitä edelliseen neljännekseen tai vuoden taakse.

Ulkomaankauppa todellakin vauhditti Q1:llä talouskasvua selvästi sekä edellisestä neljänneksestä että vuotta aiemmasta neljänneksestä. Sen antama kasvutuki oli kuitenkin korjattujen lukujen mukaan selvästi ennakkotietoja pienempi. Tämä johtuu siitä, että ennakkotietoihin verrattuna tavaroiden tuonti supistuikin vähemmän ja toisaalta palveluiden vienti kasvoi huomattavasti vähemmän.

Kulutuksen volyymin kasvuluku kaksinkertaistui ennakkotiedosta. Tämä johtui pelkästään julkisesta kulutuksesta, sillä tiedot yksityisestä kulutuksesta tarkentuivat vain vähän.
Julkinen kulutus kasvoi määrällisesti peräti 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Vastaavasti julkisen kulutuksen hinta aleni samassa ajassa 3 prosenttia, eniten 1990-luvun alun jälkeen. Herää erittäin vahva epäilys, että julkisten kulutusmenojen jakamisessa hintaan ja volyymeihin on jokin ongelma. Kun ongelma myöhemmin korjataan, kulutuksen määrä tarkentuu alaspäin. Silloin BKT:n kasvuluvut tarkentuvat uudelleen – alaspäin.

Yksityisten kulutusmenojen volyymi supistui peräti 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä (ja oli myös vuodentakaista pienempi). Tämä oli suurin pudotus vuoden 2012 jälkeen. Silloin autoveron muutos aikaisti hankintoja Q1:lle ja leikkasi niitä Q2:lta.

Johtopäätös on se, että nämä luvut muuttuvat vielä uudelleen.

Vilkaistaan vielä lopuksi tarkistettuja BKT:n kasvulukuja vuosille 2017 ja 2018. Uudet kasvulukemat ovat 3,0 ja 1,7 prosenttia, kun aikaisemmat olivat 2,7 ja 2,3 prosenttia. Kasvuhuippu olikin terävämpi kuin aiemmin luultiin ja se ajoittui jo vuoteen 2017, minkä jälkeen vauhti on laantunut selvästi.

Kasvuluvut korjaantuivat melko paljon, joten on pakko kysyä, että mikä siellä oikeastaan muuttui? Lähemmän tutkiskelun jälkeen vastaus on ehkä vähän yllättävä: ei siellä oikeastaan juuri mikään muuttunut. Tätä sietää ihmetellä hieman lähemmin.

Vuonna 2018 nettovienti supistui ja jarrutti talouskasvua. Tuo jarrutus oli kuitenkin täsmälleen yhtä voimakas sekä ennakkotiedoissa että korjatuissa luvuissa. Kotimainen kysyntä vauhditti uusien tietojen mukaan talouskasvua hieman runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä, mikä on pari kymmenystä enemmän kuin ennakkotiedoissa. Talouskasvu ei kuitenkaan tarkentunut korkeammaksi, vaan 0,6 prosenttiyksikköä matalammaksi. Tämä selittyy pelkästään täsmentyneellä tiedolla varastojen muutoksesta (sekä ehkä myös tilastollisella erolla). Kotimaisesta tuotannosta meni varaston lisäykseksi paljon aiemmin luultua vähemmän. Mikään muu ei muuttunut oleellisesti.

Vuoden 2017 osalta tarina on samanlainen, mutta päinvastainen. Nettovienti kasvoi, samoin kulutus ja investoinnit, ja yhdessä ne vauhdittivat talouskasvua melko tarkkaan kolmella prosenttiyksiköllä – sekä korjattujen että aiempien tietojen mukaan. Aiempien tietojen mukaan kysyntää tyydytettiin osittain varastoja purkamalla, minkä vuoksi tuotannon kasvu jäi 2,7 prosenttiin. Korjattujen tietojen mukaan taas varastoja ei purettu, joten tuotanto kasvoikin 3,0 prosenttia.

 

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271

Lue lisää aiheesta