Suomenlinnan hoitokunta on valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Suomenlinnan merilinnoitusta. Linnoitus on paitsi yksi Suomen suosituimmista käyntikohteista, myös helsinkiläinen kaupunginosa, jossa asuu 800 vakituista asukasta.
”Hoitokunta on onnistunut kehittämään Suomenlinnaa elävänä kaupunginosana, suosien kohtuuhintaista vuokra-asumista, samalla kun on täytetty vilkkaan turismin asettamia vaatimuksia”, palkintolautakunnan puheenjohtaja, arkkitehti Elizaveta Parkkonen perustelee valintaa.
Maailmanperintökohteena Suomenlinnan on täytettävä vaatimukset autenttisuudesta ja eheydestä. Linnoitusalue koostuu eri aikakausina toteutettujen puolustus- ja käyttörakennusten sekä maiseman arkkitehtonisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta, jonka säilymistä on vaalittava huolella. Tässä tehtävässä hoitokunta on onnistunut esimerkillisesti.
”Hoitokunnan restaurointiyksikön pitkäjänteisessä työssä korostuu laatu – sekä hoitokunnan omassa työssä että arkkitehtuuri- ja insinöörikonsulttien valinnassa, työtavoissa ja materiaalivalinnoissa. Viimeisimpänä näytteenä työstä on viime vuonna valmistunut, 41 asuntoa käsittävän Vaasan kasarmin talotekninen peruskorjaus yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin kanssa”, Parkkonen kertoo.
“Hoitokunta on tehnyt myös aktiivista koulutus- ja valistustyötä kulttuuriympäristön hoidon ja käytön edistämiseksi, Suomessa ja ulkomailla.”
Hoitokunta on onnistunut kehittämään Suomenlinnaa elävänä kaupunginosana, palkintoperusteluissa todetaan. Ilmakuvassa asuintaloja, Suomenlinnan kirkko ja upseerikerho. Kuva: Super Otus
Ilmastonmuutos näkyy myös Suomenlinnan rakenteissa ja maisemassa
Museoviraston ja Puolustusministeriön alueet siirtyivät vastaperustetun Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan vuonna 1973. Hoitokunta käynnisti mittavan restaurointityön vuonna 1974 ja on jatkanut työtä systemaattisesti valtioneuvoston linjaamien suojelun ja käytön tavoitteiden mukaisesti.
“Parhaillaan työn alla on vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen Walhallan ravintolakokonaisuuden restaurointi. Valmistumassa on myös uudisrakennus toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rakennuksen paikalle. Sen rakentamisesta on vastannut Suomenlinnan avovankila”, hoitokunnan restaurointipäällikkö Miia Perkkiö sanoo.
”Tällä hetkellä haasteena on ilmaston muuttuminen, mikä näkyy linnoituksen rakenteissa ja maisemassa. Hoitokunta onkin päätoteuttajana kehittämässä kulttuuriperintökohteiden ilmastonmuutosten seurantamenetelmää yhdessä Museoviraston, Alvar Aalto säätiön ja Oulun yliopiston kanssa”, Perkkiö kertoo.
SAFA-palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena kunnalle tai muulle julkiselle tai yksityiselle yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminut esimerkillisellä tavalla hyvän suunnittelun edellytysten ja tulosten aikaansaamiseksi. Palkinto perustetiin vuonna 1974.
Palkinnon saajan valitsee Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön edustajista koostuva lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna Elizaveta Parkkosen lisäksi professori Janne Pihlajaniemi, arkkitehti Henri Raitio, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi (ympäristöministeriö) ja Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen.
Lisätietoja:
- Elizaveta Parkkonen, pj, SAFA-palkintolautakunta, puh. 044 277 7784
- Miia Perkkiö, restaurointipäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta, puh. 0295 338 302
- www.slhk.fi
