Tuomioistuimen mukaan unionin toimivallan kanssa ristiriidassa ovat palkanmääritystä ja palkkojen indeksointia koskevat kohdat.
Direktiivin määräykset esimerkiksi työehtosopimustoiminnan edistämisestä, työntekijöiden pääsystä vähimmäispalkan suojaan ja tietojenkeruusta pysyvät voimassa.
Suomen näkökulmasta esimerkiksi työehtosopimustoiminnan edistämistä koskevat asiat ovat keskeisiä. Direktiivin mukaan jäsenvaltion tulee tarvittaessa laatia toimintasuunnitelma, jos työehtosopimustoiminnan kattavuus on alle 80 prosenttia. Nykyisellään kattavuus on Suomessa yli 80 prosenttia, mutta muun muassa viimeaikaisten kotimaisten työlakimuutosten vuoksi ei ole selvää, miten tämä asia kehittyy tulevaisuudessa.
Suomessa niin Akava, STTK kuin SAK ovat tukeneet direktiiviä. Vaikka sille ei ole välitöntä tarvetta Suomessa, tulevaisuutta ajatellen se voi tarjota selkänojaa. Toiseksi Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita ja yhteiset reilun työn pelisäännöt ovat eduksi myös ostovoiman kehittymisen näkökulmasta.
Akava tukee Euroopan työntekijäkeskusjärjestön ETUC:in pyyntöä siitä, että komissio esittää pian selvityksen ja suosituksen tarkistettavan vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpanosta jäsenmaissa.
Näitä Akavan ensireaktioita Euroopan unionin tuomioistuimen linjaukseen tarkistetaan tarvittaessa, kunhan päätös on luettu ja analysoitu tarkasti.