Ekonomisti Heikki Taulu: Hallituksen tekemien päätösten kielteisetkin työllisyysvaikutukset on otettava huomioon
Hallitus on tekemässä jo kautensa alkuvaiheessa varsin isoja lisäpanostuksia toimiin, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä. Työvoimapalveluiden resursseja lisätään, työnhaun ja työttömien palveluiden prosesseja kehitetään ja palkkatuen käyttöä pyritään lisäämään. Tämä on ihan hyvä alku. On kuitenkin selvää, että näillä ja muilla budjettiriihessä päätetyillä työllistämistoimilla ei pystytä saavuttamaan vielä kovinkaan merkittävää työllisyyden kasvua. Työllisyyden edistämisen ministeriryhmän alatyöryhmille jää siis rutkasti tehtävää.
Erittäin hyvä uutinen on, että hallitus on päättänyt asettaa tutkijaryhmän selvittämään työllisyysasteen nousua edistäviä keinoja. Sama ryhmä voisi myös ottaa tehtäväkseen selvittää hallituksen tekemien päätösten kielteisiä työllisyysvaikutuksia. Hallitus on budjettiriihessä sopinut esimerkiksi, että perusturvaan, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki mukaan lukien, tehdään 20 euron tasokorotus. Tämä toimi on sinänsä inhimillisesti varmastikin perusteltu, mutta kannustavuuden näkökulmasta sillä on selkeästi haitallinen vaikutus työllisyyteen. Muitakin vastaavalla tavalla vaikuttavia päätöksiä on jo tehty. Voikin olla, että toistaiseksi hallituksen aloitteesta tehtyjen toimien työllisyysvaikutus on selvästi pakkasen puolella.
Heikki Taulu toimii ekonomistina Akavassa. Kuva Liisa Takala
Johtava asiantuntija Ida Mielityinen: Koulutukselle ja osaamiselle tuli erävoittoja ja pieniä pettymyksiä
Koulutuskentän ensireaktioiden perusteella Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti toi erävoittoja ja toiveikasta perusvirettä. Jos tuijotetaan ainoastaan euroja, ollaan kaukana hallitusohjelman suurista sanoista, mutta pienikin plussa on paljon enemmän kuin miinus. Sanojakaan tosin ei pidä väheksyä: jos visio on selvillä, vähemmilläkin euroilla saadaan paljon irti. Korkeakouluille tulos oli selvä torjuntavoitto, kun luvatut eurot saatiin käyttöön täysimääräisinä heti ensi vuodesta alkaen. Korkeakoulupolittiisesti fiksu teko oli vahvistaa Savonlinnan seutua lisäämällä oppilaspaikkoja siellä toimivalle ammattikorkeakoululle. Toinen upea euroasia vaatii maininnan: lukiot saavat 18 miljoonan tasokorotuksen rahoitukseensa. Koulutusmuotona se elää vahvaa uudistamiskautta ja tarvitsee vision lisäksi kipeästi lisää rahaa.
Riihen tärkein teema oli selkeästi työllisyys. Koulutuksen ja osaamisen yhteys työllisyyteen on selvä ja osoitettu. Väestön järjestelmällinen ja ennakoiva osaamisen uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Neuvottomalta näyttää tämäkin hallitus, vaikka tahto on kova. Kehysriihen tavoite edistää lyhytkestoista koulutusta on loistava. Tarvitsemme kuitenkin lisää keinoja, jotta kysyntä ja tarve todella kohtaavat ajoissa. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten keskimääräisesti matala koulutus- ja osaamistaso on koulutuksen kipukohta. Osaamiskeskusten sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteiden palveluiden vahvistaminen oli oikea ja hyvä keino auttaa tätä ryhmää. Tulevaisuudessa koulutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että koulutus voidaan liittää vahvemmin kotouttamistyön kokonaisuuteen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Toivottavasti jokaisesta lupauksesta ei tarvitse muistuttaa erikseen tulevina vuosina. Heikentyvä talouskehitys ei lupaa hyvää tulevaisuusinvestoinneille, joista juuri koulutuksen ja tutkimuksen on määrä saada merkittävä siivu. Erityisen ikävää on, jos sektoriministeri jätetään valitsemaan hallinnonalaltaan vaihtoehtoiset leikkauskohteet, ja pakotetaan näin koulutuksen eri muodot ja asteet kilpailemaan resursseista toisiaan vastaan. Koko hallituksen olisi otettava vastuunsa lupauksista. Koulutus- ja osaamistason nosto on mahdollista vain, jos kaikkien koulutusasteiden resurssit – varhaiskasvatus mukaan luettuna – ovat riittävät.
Ida Mielityinen toimii johtavana asiantuntijana Akavassa. Kuva Liisa Takala.
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko: Työllisyyden vahvistaminen ensisijaista, panostuksia tulisi kohdistaa myös työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseen
Hallituksen 25 kohdan työllisyyspaketti sisältää useita odotettuja linjauksia ja osin aiemmin sovittuja toimenpiteitä, mutta myös uusia toimenpiteitä. Ei liene yllätys, että paketille voi antaa sekä risuja että ruusuja.
Osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, joka helpottaa työllistymistä ja se, että työkykykoordinaattoreita lisätään TE-toimistoihin, ovat oikeita toimenpiteitä. Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka työkykyohjelma jalkautetaan ja toteutetaan. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja julkisiin hankintoihin liittyvä osatyökyisten työllistämiseen tähtäävä ohjelma tukevat molemmat oikein toteutettuna osatyökykyisten työllistymistä. Mielenterveysstrategian laatiminen ja mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen ovat hyviä alkuja vähentää mielenterveyden häiriöitä ja niistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä. Tulevissa hallituskauden toimissa ja budjetissa on turvattava näiden hankkeiden vaikuttavuus, pitkäkestoisuus ja rahoitus.
Rinteen hallitusohjelman Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman rahoitus oli iso pettymys. Hallitusohjelmassa oli budjetoitu ohjelmalle 12 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023, mutta ensi vuoden budjetissa on ohjelmalle varattu yksi miljoona euroa ohjelman aloittamiseksi. Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet kehittämisohjelmaan. Tarvitsemme konkreettisia keinoja kehittää toimialojen ja työpaikkojen sisäistä vuoropuhelua, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työllisyysasteen vahvistamiseksi on tärkeää saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työhön, mutta työelämässä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä ei saa unohtaa.
Hallitusohjelmassa on vahva panostus tasa-arvoon, mutta se ei näy budjetissa. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan hallitus varaa vaatimattomat 0,5 miljoonaa euroa ensi vuodeksi. Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa toimia, joilla yhteiskunnasta tehdään tasa-arvoisempi.
Paljon odotuksia ja paineita jätettiin työllisyyshankkeen alaryhmille vuoden 2020 kehys- ja budjettiriihiin. Erityisesti paikallisen sopimisen edistäminen tuntuu muodostuvan jonkinlaiseksi Aladdinin taikalampuksi, josta hieraistaan kasvun kannusteet kuntoon.
Lotta Savinko on työelämäasioiden päällikkö Akavassa. Kuva Liisa Takala.
Pääekonomisti Pasi Sorjonen: Kotitalousvähennyksen supistaminen on ristiriidassa työllisyystavoitteen saavuttamisen kanssa
Hallituksen tärkein tavoite on työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen parantaa mahdollisuuksia saavuttaa muita tärkeitä tavoitteita, kuten vahvempi julkisen talouden rahoitusasema. Osa budjettiriihen päätöksistä edistää työllisyystavoitteen saavuttamista, mutta osa on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa.
Pyrkimykset helpottaa osatyökykyisten työllistymistä, työttömyysturvan vastikkeellisuuden ja kannustavuuden parantaminen sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä, jotka onnistuessaan kohentavat työllisyyttä. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen liittyy myös lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeveron alentamisesta 35 prosentista 32 prosenttiin. On hyvä, että työnteon verokannustimet ymmärretään ulkomaisten avainhenkilöiden kohdalla. Olisi suotavaa, että sama ymmärrys ulottuisi myös kotimaisiin avainhenkilöihin, jotka varsin yleisesti maksavat tekemistään lisätöistä 55 prosenttia veroa.
Ansiotuloverotus ei kiristy pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla. Verotus kiristyy kuitenkin sitä enemmän ansaitsevilla. Kotitalousvähennystä supistetaan. Yhdistelmä on kotikutoinen myrkkypilleri, joka heikentää työllisyyttä ja on paitsi ristiriidassa työllisyyden kohentamistavoitteen kanssa, myös väärää suhdannepolitiikkaa. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen vähentää kotitalouspalveluiden kysyntää ja alan työllisyyttä sekä ajaa yrityksiä nurin. Kireä palkkaverotus kannustaa hyväpalkkaisia tinkimään työnteostaan ja tekemään remontoinnin kaltaisia töitä itse. Se on huono yhdistelmä nyt, kun kotimainen kysyntä on jo jäähtynyt.
Pasi Sorjoinen toimii pääekonomistina Akavassa. Kuva Liisa Takala.
Yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski: Tulevina vuosina on panostettava merkittävästi suomalaisten yritysten innovaatiotoimintaan
Suomalaisten yritysten menestys on perustunut korkeaan osaamiseen ja innovaatiotoimintaan. Kuluneen vuosikymmenen aikana teollisuustoimialojen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnasta (TKI) on hävinnyt yli 1,3 miljardia euroa. Ahdinkoa ovat syventäneet eri hallitusten tekemät leikkaukset yritysten innovaatiotukiin.
Rinteen hallitus on sitoutunut tukemaan kasvua panostamalla TKI-toimintaan. Hallitus ryhtyy laatimaan tiekarttaa TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Tässä budjettiriihessä sovitut panostukset ovat kuitenkin liian pieniä, että pysyttäisiin polulla kohti neljää prosenttia. Tulevina vuosina tarvitaankin entistä isompia satsauksia.
Takamatka yritysten innovaatiotuissa on siis edelleen merkittävä. Business Finlandin valtuus innovaatiotoiminnan tukemiseen on nyt päätettyjen panostustenkin jälkeen yli 100 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2011 budjetissa oli. Yritysten innovaatioinvestointeihin voisi tuoda vauhtia myös hallituksen kaavailema tutkimusyhteistyön verovähennys, mutta tätä ryhdytään vasta selvittelemään.
Vesa Vuorenkoski on yhteiskunta-asioiden päällikkö Akavassa. Kuva Liisa Takala.
