Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat paikalliset ja globaalit ilmiöt. Akava järjestää SuomiAreenaalla paneelikeskustelun, jossa pohditaan hyvinvointiyhteiskunnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Tässä artikkelissa panelistit Karina Jutila, Aki Kangasharju, Mikko Dufva ja Annina Vainio pohtivat, miten yhteiskuntaamme pitäisi uudistaa.
Suomi on tutkintokeskeinen maa, mutta muutos on tulossa, sanoo Elina Sojonen Akavasta. Luokanopettajan työstä myyntityöhön siirtynyt Niina Huhtala pitää humanistin muutoskykyä hyödyllisenä esimerkiksi teknologiayrityksessä.
Akava painottaa osaamisohjelmassaan koulutustason nostamista, riittävien resurssien varmistamista, jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä koulutusjärjestelmän kansainvälisyyttä. Akava esittää tuoreessa osaamisohjelmassaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä erityisesti työvoimapula-aloille. Lisäysten pitää perustua luotettavaan ennakointitietoon työmarkkinoiden tarpeista.
Me suomalaiset haluamme aina oppia uutta. Osaamisen arvostus on syvällä kulttuurissamme ja näkyy historiassamme.
Koulutus on paras suoja työllisyyden ja osallisuuden turvaamiseksi. Olemme kuitenkin uudenlaisen haasteen edessä 2030- ja 2040-luvuilla: ikäluokat pienenevät ja etenkin korkeasti koulutettu väestö keskittyy voimakkaasti suurten kaupunkiseutujen ympärille. Tämä käy ilmi Sitran väestörakennetta ja koulutusta koskevasta selvityksestä.
Pelkän perusasteen varassa olevan väestön suhteellisen suuri osuus on haaste osaamisintensiiviseen talouteen nojaavalle Suomelle. Akava Worksin selvitykset ovat osoittaneet, että heillä on matalan koulutustasonsa vuoksi suuremp riski syrjäytyä yhteiskunnasta erityisesti työelämän muutostilanteissa. Perusasteen varassa olevat ovat moninainen joukko ihmisiä, joiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on räätälöitävä erilaisia ratkaisuja eri ryhmien tarpeisiin.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
