Muutosturvasta keinoja työllisyysasteen nostoon

Valtakunnallinen ”Yhteistyöllä muutosturvaa” -hankkeen (ESR) ohjausryhmä on hakenut työllisyysasteen nostoon näkökulmia kiteyttämällä näkemyksensä muutosturvan kehittämiskohteista. Muutosturvan ohjausryhmän jäsenet edustavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä sekä sidosryhmiä.

18.10.2019

Muutosturva on henkilöstön vähentämistilanteissa tehtävää yhteistoimintaa yhteisiä tavoitteita kohti. Parhaimmillaan muutosturva mahdollistaa nopean työllistymisen ja osaamisen kehittymisen ja vähentämistilanteen hyvän hoidon kaikille osapuolille. Painotukset muutosturvan kehittämisessä ovat jatkuvuus, suunnitelmallisuus, laatu ja osallisuus.

Muutosturva auttaa reagoimaan työvoimatarpeen muutoksiin

Muutosturva on yksi keino vaikuttaa työllistymiseen ja tukea alueita sekä aloja, joilla tapahtuu rakennemuutoksia voiko lisätä tämän. Työsuhteen päättyessä vapautuva työvoima on saatava mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti työmarkkinoiden käyttöön, mielellään jopa ennen työttömyyden alkamista. Muutosturvaa kehitetään toimimaan tehokkaammin monimuotoistuvassa ja muuttuvassa työelämässä, jotta se mahdollistaa laadukkaan työnantajatoiminnan ja sujuvat työelämäsiirtymät. Tavoitteena on, että muutosturvasta kehitetään rekrytointipalvelu toisen yrityksen työvoimatarpeisiin.

Työ jatkuu työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto -työryhmän (työryhmä 4:n) alatyöryhmässä, jonne hankkeen ehdotukset on toimitettu. Alatyöryhmä käsittelee laajemmin muutosturvan kehittämistarpeita loppusyksystä.

Kehittämisajatuksia koottiin Yhteistyöllä muutosturvaa -hankkeessa (ESR)

Valtakunnallinen ”Yhteistyöllä muutosturvaa” -hanke (ESR) on ollut mukana kehittämässä muutosturvaa vuodesta 2015. Hanke on toiminut Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoituksella. TE-toimistojen muutosturvan asiantuntijat eri puolilta Suomea ovat olleet kehitystyössä kiinteästi mukana. Hankkeessa on kuultu sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen asiantuntijoita ja muutosturvan parissa työskenteleviä tai siihen liittyviä tahoja. Työn aikana on tehty palvelumuotoilua muutosturvan kokonaisuuden kehittämiseksi, jotta asiakasnäkökulma saadaan otettua paremmin huomioon.

Osaamisen kehittäminen tuo turvaa työntekijöille

Hankkeen kehittämiskohteet työntekijöiden näkökulmasta voi tiivistää siihen, että jatkossa työntekijät saavat tietoa osaamisen kehittämisen työllistävistä vaikutuksista ja tukea henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen. Heillä on mahdollisuus osallistua organisaation ja työyhteisön osaamisen kehittämiseen. Työntekijälle muutosturva tarkoittaa sujuvia siirtymiä osaamisessa ja työtehtävissä työuran aikana sekä tukea ja palveluja tämän toteutukseen.

Osaamisen jatkuva kehittäminen ja jatkuva oppiminen painottuu muutostilanteissa, sillä osaamisen uudistaminen tuo turvaa muutostilanteiden varalta. Tämä edellyttää tukea ja palveluja tavoitteelliseen osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on, että erilaiset tukimuodot mahdollistavat joustavia siirtymiä työelämässä ja työelämän katkoksissa. Osaamisen kehittäminen on osa työuraa, mutta se korostuu työuran katkoksissa ja työpaikan vaihdoissa.

Työntekijät tarvitsevat vähentämismenettelyssä puolueetonta ja luotettavaa tukea. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus hyödyntää ja ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä julkisiin työvoimapalveluihin muun muassa yt-menettelyjen aikana. On tärkeää, että vähentämistilanteen palveluja on saatavilla nopeasti ja ennakoivasti, jo ennen irtisanomista tai työttömyyttä. Palvelu on kokonaisvaltaista, yksilöllisen tilanteen kohtaavaa apua ja tukea.

Palvelujen resurssit turvattava

Akava on korostanut riittävien palvelujen merkitystä ja korkeakoulutettujen tarpeiden huomioimista työvoimapalveluissa. Palveluiden tulisi olla yksilön tilanteeseen räätälöityjä. TE-palvelujen resurssit pitää varmistaa ja huolehtia palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Huoli riittävistä resursseista nousi esiin myös hankkeen työssä.

Hankkeen kehittämiskohteissa nostetaan esiin, että TE-palvelut sekä muut vähentämistilanteen palvelut, kuten työnantajan koulutusvelvollisuus, integroidaan yhteen. Integrointia voidaan tehdä koordinoidulla sidosryhmä- ja asiakasyhteistyöllä ja viestinnällä, linjauksilla, ohjeilla ja lakimuutoksilla (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ja yhteistoimintalaki). Tärkeää on yhdistää eri palvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Näihin kuuluvat työnantajan koulutusvelvollisuus ja muut TE-palvelut (esim. palkkatuki, työnvälitys- ja rekrytointipalvelut), sidosryhmät ja yksityiset palveluntuottajat ml. kolmannen sektorin palveluntuottajat.

Mitä muutosturva tarkoittaa työntekijälle

Työntekijällä on oikeus muutosturvaan, jos irtisanominen tapahtuu tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Hänellä täytyy olla vähintään kolmen vuoden yhtäjaksoinen työhistoria tai työsuhteen täytyy koostua useista, lyhytaikaisista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa.

Työvoimaviranomainen laatii irtisanotulle työntekijälle hänen niin halutessaan työllistymisohjelman, jonka suunnitteluun hän voi itse osallistua. Työllistymisohjelmaan voi sisältyä uudelleensijoitusvalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työssä oppiminen ja harjoittelu, ammatinvalinta ja urasuunnittelu sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu.

Työntekijällä on oikeus irtisanomisaikana ansiota menettämättä saada vapaata työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisten ehdottamaan työpaikan hakuun, työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun tai työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan saamisen edellytys on, ettei siitä aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Lue lisää aiheesta