Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemukset siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa.
Huolestuttavaa on, että lähes puolet kaikista hammaslääkäreistä vastasi kokevansa jonkinasteisia työuupumusoireita ja noin joka neljäs paljon kuormittavaa stressiä. Myös masennusoireita kokevien osuus on kasvanut.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Hammaslääkärien työhyvinvointi 2019 -tutkimuksesta. Hammaslääkärien työkuormitus on entisestään kasvanut verrattuna edelliseen vuonna 2014 toteutettuun tutkimukseen.
Hammaslääkäreitä kuormittaa erityisesti kokemus siitä, että potilaita ei ole mahdollista hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.
– Kuormitusta aiheuttavat myös jatkuva työpaine ja potilasjonot sekä se, että jo aloitettuja hoitoja ei ole mahdollista saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Pahimmillaan potilaan jatkohoidon venyminen usean kuukauden päähän vapaiden aikojen puuttuessa voi vaarantaa koko hoidon – esimerkiksi useita käyntikertoja vaativan juurihoidon onnistumisen, kertoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry Hammaslääkäriliitosta.
Stressi- ja työuupumusoireilua aiheuttavat myös toimimattomat tai huonosti toimivat terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä hammaslääkärien kokemat vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Tulokset eivät yllätä alalla toimivia. Terveyskeskuksiin on hakeutunut jo vuosia yhä enemmän potilaita ilman, että resursseja on ollenkaan lisätty. Samaan aikaan suun terveydenhuollon rahoitusta on entisestään kurjistettu leikkaamalla yksityisen hammashoidon Kela-korvauksia. Suun terveydenhuollon palveluissa yksityisen sektorin rooli koko väestön hoidossa on tärkeä.
– Kohtuuton työn määrä on tärkeä työuupumusta selittävä tekijä hammaslääkäreillä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten alle 36-vuotiaiden entisestään kasvanut kuormittuneisuus, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.
Kasvavan kuormituksen ja työuupumuksen ohella hammaslääkärit kokevat edelleen työnimua ja sitoutuminen omaan työhön on säilynyt vahvana. Tärkeimpiä voimavaroja ovat esimerkiksi työn arvostus ja itsenäisyys, oman työn tulosten näkeminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä myönteiset potilaskontaktit ja kokemus työn merkityksestä.
Eerolan mukaan tilanteeseen on pakko saada pikaisesti korjaus osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta.
– Suun terveydenhuoltoon tarvitaan sekä lisää resursseja että alan omaa kehittämistyötä ja hyvää johtamista. Sekä työn tuloksiin että työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kohtuullistamalla työn vaatimuksia ja vahvistamalla työn voimavaroja. On tärkeätä huolehtia molemmista prosesseista, ja jo riittävän varhaisessa vaiheessa. Työn imu on työuupumusoireiluakin vahvemmin yhteydessä työssä suoriutumiseen.
– Hyviin hoitotuloksiin pääseminen yhdessä potilaan kanssa on viime kädessä tärkein hammaslääkärin työn voimavaratekijöistä. Hammaslääkärit haluavat tehdä työtä potilaan parhaaksi – työntekoa ja -tekijää tukevassa ympäristössä.
Lisätietoja:
Matti Pöyry, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja, p. 050 1892, matti.poyry@hammaslaakariliitto.fi
Anja Eerola, Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja, p. 050 540 7289, anja.eerola@hammaslaakariliitto.fi
Janna Kaltiainen, Työterveyslaitoksen tutkija, p. 050 476 5980, janne.kaltiainen@ttl.fi
Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja alan opiskelijoiden akavalainen asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö, johon kuluu noin 7400 jäsentä eli yli 90 prosenttia ammattikunnasta. Hammaslääkäriliitto on mukana vaikuttamassa ja kehittämässä suun terveydenhuoltoa sekä edistämässä suomalaisten suunterveyttä. Liiton tehtävänä on myös vaalia hammaslääkärien eettisiä arvoja ja edistää ammattikunnan eettistä keskustelua.
Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa -tutkimus
• Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen 2019 kysely postitettiin Hammaslääkäriliiton jäsenille (4 394 henkilöä), vastausaika 10.1.–4.3.2019.
• Kyselyyn vastasi 2 318 hammaslääkäriä (vastausprosentti 53 %). Tulokset valmistuivat lokakuun 2019 lopulla.
• Vastaajista 63 % (1 352) työskenteli julkisella ja 37 % (803) yksityisellä sektorilla.
• Vastaajien ikäryhmät: 56–65 v. (43 %), 46–55 v. (23 %) ja 26–35 v. (18 %). Naisia 74 % ja miehiä 26 %.
• Kokopäivätyössä 73 %, osa-aikatyössä 15 %, osa-aikaeläkkeellä 2,1 %, eläkkeellä iän perusteella 2,2 %. Esimiehiä (alaisia useampi kuin yksi) 19 %.
• Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus 2019 on jatkoa vuosien 2003, 2006, 2010 ja 2014 tutkimuksille. Tutkimussarjan on toteuttanut Työterveyslaitos tutkimusprofessori Jari Hakasen johdolla yhteistyössä Hammaslääkäriliiton kanssa. Vuoden 2019 tutkimuksen tekoon on osallistunut myös Työterveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen
• Tutkimus selvittää hammaslääkärien näkemyksiä mm. työoloista (voimavarat ja vaatimukset), työhyvinvoinnista, työn muutoksista, terveydestä, työkyvystä ja eläköitymisaikeista.
• Tutkimuksessa on seurattu osittain samoja henkilöitä jo yli 10 vuoden ajan, mikä antaa ainutlaatuista tietoa työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista.
