Vuosien 2016–2018 aikana pidemmälle, vähintään 3 kuukauden ulkomaanjaksolle lähteneiden opiskelijoiden määrä vähentyi ammattikorkeakouluissa 20 prosenttia ja yliopistoissa 9 prosenttia. Laskua tapahtui lähes kaikissa korkeakouluissa ja lähes kaikilla koulutusaloilla. Lisäksi lähes kaikkiin maihin ja maanosiin lähdettiin ulkomaanjaksolle entistä harvemmin. Lasku ei selittynyt pienemmillä aloituspaikkojen määrillä. (Lue lisää laskevat liikkuvuusluvut -selvityksestä)
Vaikka opiskelijoiden kansainvälistymisjaksojen määrä on Opetushallituksen mukaan laskusuunnassa, syynä ei tunnu olevan ainakaan vähäinen arvostus kansainvälisyyttä kohtaan. Päinvastoin.
Akavan selvityksessä (2018) 18–35-vuotiaat korkeakouluopiskelijat tai vastavalmistuneet kertoivat, minkä saavuttaminen on heille tärkeää 35 ikävuoteen mennessä. Vastaajista 47 prosenttia vastaajista piti erittäin tärkeänä, että heillä on mahdollisuus matkustaa ja nähdä maailmaa. Kansainvälisyyden merkitys näkyi myös siinä, että vastaajista 71 prosenttia piti Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä. Lisäksi enemmistö (55 prosenttia) vastanneista nuorista korkeakoulutetuista oli sitä mieltä, että suomalainen työelämä vaatii aiempaa enemmän kansainvälistä työvoimaa. Lue lisää selvityksen tuloksista.
Merkittävä osa, 44 prosenttia vastaajista piti ulkomaille muuttoa omalla kohdallaan todennäköisenä vaihtoehtona. Halukkuutta muuttaa ulkomaille perusteltiin työuralähtöisesti ja muuton myönteisillä vaikutuksilla. Ulkomaille muuttoa todennäköisenä pitäneet vastaajat perustelivat muuttoaikeitaan muun muassa sillä, että ulkomailla asumisen uskottiin parantavan työmarkkina-arvoa ja tuovan parempia urakehitysmahdollisuuksia.
Akavan tutkimuksen tuloksia vasten oli mielenkiintoista lukea juuri julkaistua Opetushallituksen arviota opiskelijoiden kansainvälistymisjaksojen vähenemisen syistä. Kyseisen selvityksen mukaan vähentyneiden ulkomaanjaksojen syiksi arvioitiin muun muassa korkeakoulujen tiukka taloustilanne, leikkauksia henkilöstön määrässä ja opiskelijoiden paineita valmistua nopeasti ja huolta toimeentulosta. Tutustu Opetushallituksen selvitykseen laskevista liikkuvuusluvuista
Lisäksi selvityksessä kysyttiin, ovatko tutkinto-ohjelmat jo niin täysiä, etteivät ulkomaanjaksot mahdu mukaan pitkittämättä opintoja. Huomio on aivan olennainen. Kansainvälistymisen tulee olla kiinteä osa kaikkia korkeakoulututkintoja, eikä se saa myöhästyttää opiskelijoiden valmistumista kohtuuttomasti. Tämä edellyttää, että kansainvälistymisjaksot ovat tarkoituksenmukaisia, hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakouluissa ja opiskelijoille on tarjolla riittävästi tietoa ja ohjausta valinnoissa opintojen aikana.
Samalla on syytä pohtia, millaisilla rahoitusjärjestelmään tehtävillä kannustimilla taataan jokaiseen korkeakoulututkintoon kansainvälistymistä tukevia opintoja joko eripituisina ulkomaanjaksoina tai kotikansainvälistymisenä. Ilman tavoitteellista kansainvälistymisstrategiaa suomalaista korkeakoulutusta ei saada hyödynnettyä yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla.
Lisätietoja:
