Tekoäly muuttaa sitä, millaista työtä tulevaisuudessa tehdään. Uusin tutkimus on osoittanut, että tekoäly tekee tulevaisuudessa sellaisiakin tehtäviä, joihin vaaditaan pitkää koulutusta ja erikoistumista. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärin ja lakimiehen työt.
Tekoäly- ja tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen toteaa, että kehityksessä ei ole mitään uutta, ammatit ovat aina olleet muutoksessa.
– Sata vuotta sitten maatalouden parissa teki työtä suuri osa ihmisistä, esimerkiksi Yhdysvalloissa noin 40 prosenttia väestöstä, nyt vain muutama prosentti, hän sanoo.
Tekoäly- ja tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen mukaan ammatit ovat aina olleet muutoksessa.
Tekoäly tulee Aaltosen mukaan syrjäyttämään ihmiset ainakin sellaisista työtehtävistä, jotka ovat kiinteitä, toistuvia, perustuvat luokitteluihin ja joissa vuorovaikutus ei vaadi kasvokkain kohtaamista.
Aaltonen on hiljattain kirjoittanut aiheesta kirjan Tekoäly – ihminen ja kone.
– Tekoälyn vaikutus yhteiskuntaamme on monimutkainen ja syvä. Se muuttaa tapojamme tehdä työtä, ja se synnyttää uusia ja erilaisia työpaikkoja sekä tekee tietyt taidot tarpeettomiksi, Aaltonen kertoo.
Hän mainitsee kirjassaan esimerkkinä tekoälystä ja asiantuntijatehtävistä eBayn oman riitojensovitusjärjestelmän. Järjestelmässä ei ole mukana ainuttakaan lakimiestä tai tuomioistuinta, ja sitä käyttää vuosittain noin 60 miljoonaa ihmistä.
Juristeja tarvitaan jatkossakin
Lakimiesliiton henkilökohtainen kehittyminen -osaston johtajan Eero Blåfieldin mielestä eBayn järjestelmän kaltaiset sovellukset ovat tervetulleita.
– Alalla on pitkään oltu huolissaan siitä, että miten tavallisten ihmisten riidat saadaan kevyesti ratkaistua, että ei tarvittaisi isompiin kokonaisuuksiin suunniteltua kallista juridista koneistoa, hän sanoo.
Juristien tarve ei Blåfieldin mukaan kuitenkaan ole katoamassa mihinkään. Jos asiakas on tyytymätön riitojensovitusjärjestelmän ratkaisuun, ja hän haluaa hakea muutosta, niin silloin kaivataan juristia.
Lakimiesliiton johtajan Eero Blåfieldin mukaan lakialalla on odotettu tekoälysovelluksia jo pitkään. Niiden avulla pienemmät kokonaisuudet voitaisiin ratkaista ilman isompien kokonaisuuksien käsittelyyn tarkoitettua koneistoa.
Tekoälyn on jo pitkään odotettu osittain korvaavan asianajajien työpanosta. Blåfield toteaa, että kehitys on ollut hitaampaan kuin on ennustettu.
– Kymmenisen vuotta sitten ennustettiin, että vuonna 2020 piti jo jotain tapahtua, mutta edelleen aivan perustason it-järjestelmät aiheuttavat harmaita hiuksia.
Tekoäly näkyy Blåfieldin mukaan oikeusalalla tällä hetkellä eniten sääntelykysymyksissä. Esimerkiksi tietosuojajuridiikan merkitys on nykypäivän valtavan datamäärän kanssa kasvanut.
Tulevaisuudessa tekoäly lienee oikeusalallakin tehokas apulainen.
– Sähköisiä aineistoja on nykyään enemmän. Jos esimerkiksi yrityksen sopimukset ovat sähköisessä arkistossa ja laki muuttuu, niin tekoäly voi etsiä sopimuskohdat, jotka täytyy muuttaa, Blåfield toteaa.
Lääkärin pitää ymmärtää tekoälyä
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski on varma, että lääkäreitä tarvitaan jatkossakin, vaikka tekoäly ja teknologinen kehitys tulevat mukaan työhön. Työn vaatimukset tosin hieman muuttuvat.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntijan Lauri Vuorenkosken mukaan lääkärien on tulevaisuudessa ymmärrettävä algoritmerja.
– Lääkärien pitää tulevaisuudessa pystyä ymmärtämään algoritmeja, ja sitä millä tavalla tekoälyn tekemää analyysia ja tuloksia voi hyödyntää työssä, Vuorenkoski sanoo.
Kehittynyt algoritmi saattaisi Vuorenkosken mukaan lähivuosikymmeninä oppia tunnistamaan esimerkiksi röntgenkuvasta poikkeavuuksia, mutta varsinaiseen diagnoosin tekoon se ei pysty pitkään aikaan.
Tulevaisuudessa ihmisistä voidaan kerätä myös valtaisat määrät erilaista terveyteen liittyvää dataa, ja tämän analysoimisessa tekoäly on välttämätön. Vuorenkoski nostaa esimerkiksi genomitiedon, josta ymmärretään vasta hyvin vähän. Lähivuosikymmeninä geeniperimän merkitystä sairauksiin ymmärretään ehkä jo paremmin.
– Ihminen ei tätä tietomäärää kyllä voi analysoida, siihen tarvitaan algoritmin apua, Vuorenkoski sanoo.
Terveysdata lisääntyy tulevaisuudessa huimasti myös ihmisten itse tekemien mittausten vuoksi.
– Tämä tulee näkymään vastaanotoillakin. Lääkärien pitää osata tietää, että mihin applikaatioihin voi luottaa.
Lääkäriliitto on tehnyt selvityksen tulevaisuuden lääkärien työstä. Lääkäri 2030 -nimisessä työssä todetaan, että muutaman kymmenen vuoden päästä lääkärin ammatissa mukana olevat älykkäät tietojärjestelmät ja valtaisa datamäärä saattavat synnyttää uusia terveysalan data-analyytikon työpaikkoja.
Asioiden internet, AI ja robotiikka
Olemme tekoälyn ja uuden teknologian kehityksessä vasta hyvin alussa, Mika Aaltonen toteaa. Hän erottelee kolme trendiä, jotka takaavat, että kehitys jatkuu.
Asioiden internet tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat yhteydessä koneisiin ja myös koneet alkavat olla yhteydessä ja toimia keskenään.
Tekoäly antaa mahdollisuuden analysoida valtavat määrät dataa, vasta osa tästä potentiaalista on käytössä. Robotiikankin kehitys on vielä alkutekijöissään
– Me emme voi lähteä kilpailemaan koneita vastaan, sen me häviämme. Ihmisen ja koneen pitää työskennellä yhdessä, Aaltonen toteaa.
Aaltonen sanoo, että tuleva maailma tarvitsee aivan kokonaan uudenlaisen filosofian ja pedagogiikan, johon perustaa yhteiskunta. Nykyinen ajattelu pohjaa fyysiseen maailmaan, kun tulevaisuus on suurelta osin digitaalinen. Tämä vaatii erilaista osaamista ja erilaisia kyvykkyyksiä.
Aaltonen painottaa, että nyt on hyvin tärkeä keskustella siitä, mihin suuntaan tulevaa maailmaa rakennetaan. Kehityksen suunnan ei pidä ratketa ainoastaan teknologisten ja taloudellisten intressien perusteella
– Teknologian kehitys on ollut nopeaa, mutta intellektuaalinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kehitys laahaavat jäljessä. Moraali ja arvopohja ovat myös tärkeitä, hän sanoo.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Sini Pennanen (Mikko Aaltonen), Mikko Käkelä (Lauri Vuorenkoski)
