Eläketurvakeskus julkaisee pitkän aikavälin laskelmat 2–3 vuoden välein ja ne kertovat, kuinka eläkemenot, etuuksien taso ja järjestelmän rahoitus kehittyvät, jos oletukset väestön ja talouden kehityksestä toteutuvat ja lainsäädäntö ei muutu. Laskelma ei ole ennuste.
Tuoreissa laskelmissa, jotka ulottuvat vuoteen 2085, on otettu huomioon Tilastokeskuksen uusin väestöennuste. Työeläkkeiden rahoitus näyttäytyy tuoreiden laskemien valossa lähivuosikymmeninä varsin vakaana. Matalat sijoitustuottojen oletuksetkaan eivät luo merkittävää työeläkevakuutusmaksun nousupainetta lähitulevaisuudessa.
Työeläkejärjestelmä sopeutuu myös pitkällä aikavälillä väestöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin kohtalaisen hyvin automaattisesti. Jos matala syntyvyys jää pysyväksi, tämä aiheuttaa kuitenkin voimakkaan korotuspaineen työeläkevakuutusmaksuun 2050-luvulta lähtien. Julkinen sektori mukaan lukien koko työeläkejärjestelmän kokonaisuuden rahoitus on kuitenkin tasapainossa tämänhetkisellä maksutasolla.
– Eläketurvakeskuksen tuoreet laskelmat vastasivat odotuksia. Syntyvyyden laskun vaikutukset tulevat näkyviin vasta vuosisadan loppupuolella, joten eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitustasapainoa ehditään arvioida harkiten ja hyvissä ajoin, toteaa Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Syntyvyyden lasku pitää ottaa tosissaan, ja sen syitä tulee selvittää ja analysoida tarkkaan. Tarvitsemme laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan syntyvyyskehitykseen ja tuetaan työllisyyttä. Samoin on keskusteltava työperäisestä maahanmuutosta. Väestö- ja sukupolvipolitiikan merkitys korostuu väistämättä tulevalla hallituskaudella, Ojala jatkaa.
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden taso laskee suhteessa työikäisten ansioihin siten, että eläkkeiden taso jää alle 50 prosenttiin keskiansioista vuoden 2030 jälkeen. Eläkkeiden ostovoima kuitenkin kasvaa.
– Eläkkeiden riittävä taso on keskeistä uskottavan eläketurvan kannalta. On tärkeää, että työurat pitenevät eliniän noustessa. Keskeisin syy eläkkeiden tason alenemiselle on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän noususta johtuvaa eläkemenon kasvua. Työurien pidentäminen vaatii puolestaan toimenpiteitä esimerkiksi työkyvyn tukemiseksi, työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja työelämän joustojen kehittämiseksi, Ojala sanoo.
Lue Eläketurvakeskus ETK:n tiedote: https://www.etk.fi/tiedote/matala-syntyvyys-vaikeuttaa-elakkeiden-rahoitusta-tulevaisuudessa/
Yhteyshenkilöt
johtava asiantuntija Katri Ojala
Puh. +358505938205
