– Otamme käyttöön Kanadan ja Australian mallin, jossa maan työvoiman tarve otetaan huomioon oleskelulupia myönnettäessä, kertoi työministeri Muriel Pénicaud hiljattaisessa ranskalaisen uutiskanavan tv-haastattelussa. Hänen mukaansa kyseessä ovat työpaikat, joihin ei saada tarpeeksi osaajia uudelleenkouluttamalla ranskalaisia työttömiä.
Työvoimapulasta kärsivien ammattien luettelo ja siirtolaiskiintiöt on tarkoitus tarkistaa vuosittain yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja työvoimaviranomaisten kesken. Ranskan työntekijäliitot ilmoittivat heti kättelyssä vastustavansa ajatusta. Ne uskovat siirtolaisten valikoinnin ajavan kiintiön ulkopuolelle jääneet laittoman työntekijän asemaan.
Ranskassa on pulaa muun muassa IT-alan ja julkisen liikenteen esimiehistä, hammas- ja eläinlääkäreistä, sähköpiirtäjistä, rakennusmittaajista sekä lentohenkilöstöstä.
Ranskan nykyistä työvoiman tarvetta voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta. Vilkkaimmin rekrytoivien aloja ovat ennalta-arvattavasti ravintola- ja hotellialan, sairaanhoidon, lähihoidon, puhtaanapito- ja siivoustoimen, kaupan, rakennusalan sekä maataloustoimen alipalkatut ja usein kausiluontoiset ammatit. Yllätyksiä löytyy sen sijaan työvoimapulasta kipeimmin kärsivien alojen luettelosta, jonne ovat päätyneet jopa lasten takavuosien toiveammatit eläinlääkäri ja lentokapteeni. Lisäksi Ranska tarvitsee niin hammaslääkäreitä, sähköpiirtäjiä ja rakennusmittaajia kuin IT-alan ja julkisen liikenteen esimiehiäkin. Pulaa on myös muun muassa puu- ja paperiteollisuuden osaajista sekä tekstiili-ja nahkateollisuuden ammattitaitoisesta työvoimasta.
Pisara meressä
Ranskan valtion teettämässä tuoreessa selvityksessä arvioidaan, että valikoiva työperäinen maahanmuutto ryhdistää työmarkkinoita ja parhaimmillaan nostaa tiettyjä aloja palkkakuopasta. Siirtolaisuuden vaikutuksia Euroopan maiden talouteen selvittänyt taloustutkija Hippolyte d’Albis on samaa mieltä. Hänen mukaansa maahanmuuttajien yhteiskunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitusta usein yliarvioidaan. Siirtolaisuuden positiiviset vaikutukset alkavat näkyä noin vuoden sisällä maahanmuutosta, siinä vaiheessa kun tulijat yleensä pääsevät työelämään.
– Maahanmuuttajien liikkeelle sysäämä bruttokansantuotteen kasvu, työttömyyden vähentyminen ja kansantaloutta tasapainottava vaikutus ylittävät nopeasti vastaanottovaiheessa koituneet sosiaalikustannukset. Positiivinen vaikutus kestää kahdesta neljään vuoteen, Hippolyte d’Albis sanoo.
Tutkimuslaitos CNRS:n vanhempi tutkija ja Paris School of Economics:n professori Hippolyte d’Albis:n mukaan työelämään integroituneiden maahanmuuttajien vaikutus on positiivinen maan taloudelle.
Hän korostaa kuitenkin, että alustavasti työpohjaiseksi siisrtolaiskiintiöksi kaavailtu 30 000 työpaikkaa ei vielä vaikuta maan talouteen ja työllisyyteen millään tavalla.
– Tämä on Ranskan kokoisessa maassa kuin pisara meressä.
Ranska myöntää vuosittain oleskeluluvan noin 200 000 Euroopan ulkopuolelta tulevalle maahanmuuttajalle. Tämän lisäksi noin 80 000 eurokansalaista asettuu Ranskaan vuosittain.
Korkeakoulutetusta marketin myyjä?
Ranskan väestötieteellinen tutkimuslaitos INED on tehnyt yleisistä uskomuksista poikkeavia havaintoja siirtolaisten koulutustasosta. Esimerkiksi maahan muuttaneista romanialaisista keskimäärin 37 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja kiinalaisista peräti 43 prosenttia. Vastaava koulutustaso on vain 27 prosentilla ranskalaisista.
Selvityksen mukaan merkittävä osa siirtolaisista päätyy kuitenkin ammattiin, joka ei vastaa heidän koulutustasoaan. Tämän uskotaan johtuvan osin siitä, että vuosikymmenien saatossa ranskaa vieraalla korostuksella puhuvat ihmiset ollaan totuttu näkemään nimenomaan kouluttamattomana halpatyövoimana tehtaisiin ja kaivoksiin. Tuloksettomaan työnhakuun väsyneellä korkeakoulutetulla eurooppalaisella on siis suuri riski päätyä hotellin vastaanottovirkailijaksi tai marketin myyjäksi.
Maahanmuutto Ranskan entisistä ja edelleen osin ranskankielisistä siirtomaista on vilkasta. INED:n selvityksen mukaan Afrikan maista Ranskaan pyrkivien koulutustaso vaihtelee rajusti. Esimerkiksi Senegalista saapuvista maahanmuuttajista osa on luku- ja kirjoitustaidotonta, kun taas osalla on ylempi korkeakoulututkinto. Ranskan tämänhetkisessä työvoimatilanteessa eniten tarvittaisiin kuitenkin näiden kahden ääripään väliin sijoittuvia keskiasteen ja alemman korkeakoultutkinnon suorittaneita osaajia.
Teksti: Virpi Latva
Kuvat: Hippolyte d’Albis ja Photothéque de Paris
Työperäinen maahanmuutto tärkeää Suomellekin
Pienenevien ikäluokkien Suomessa on puutetta osaavasta työvoimasta. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää on saatava kasvatettua. Työperäisen maahanmuuton lisääminen antaa mahdollisuuden vastata huoltosuhteen heikkenemisen ongelmiin ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin sekä parantaa työvoiman saatavuutta.
Yhtä lailla kyse on suomalaisesta innovaatiopääomasta. Pienessä maassa on tärkeää varmistaa, että erilaiset näkökulmat ja toimintatavat hyödynnetään mahdollisimman laajasti.
Ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Siksi osaajien pääsyä Suomeen on helpotettava. Yritysten rekrytointiprosesseja on kevennettävä esimerkiksi luomalla erityisasiantuntijoille oma Suomen olosuhteisiin sopiva, nopeutettu, maahantuloväylä Kanadan tai Ranskan mallin mukaisesti. Lisäksi työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua.
Työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on käynnistettävä mahdollisimman pian maahantulon yhteydessä lupaprosessien käsittelyaikatauluun katsomatta. Oikeus nopeaan kielikoulutukseen on taattava koulutustasosta riippumatta myös heille, jotka muuttavat Suomeen työn takia sekä heidän perheenjäsenilleen.
Miika Sahamies, erityisasiantuntija
