Pystyäkseen järjestämään työterveyshuollon palvelunsa siten kuin työterveyshuoltolaki edellyttää työnantajalla tulee olla käytettävissään riittävä määrä pätevöitynyttä henkilöstöä. Erillislainsäädäntö ja -rahoitus takaavat opiskelijalle maksuttoman koulutuksen ja turvaavat opiskelijamäärää kuitenkin vain työterveyshuollon erikoislääkäreille. Mikäli työnantaja ei maksa muille ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työterveyshuollossa toimimiseen pätevöittävää koulutusta, henkilöiden pitää kustantaa opintokokonaisuus itse.
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat ikääntyvän Suomen lähivuosien suuria haasteita. Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksesta käy ilmi, että työterveyshuollon henkilö- ja sopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Esimerkiksi työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien ikärakenteessa on tapahtumassa muutos, jossa päteviä työntekijöitä ei ole helppo saada eläköityvien tilalle. Kehitys on johtanut siihen, että henkilöasiakkaiden määrä esimerkiksi työterveyshoitajaa kohden on noussut.
Lainsäädäntö korostaa mahdollisimman varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä työkykyä ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin. On tärkeää, että työkyvyn tukemisen tärkeän osa-alueen, työterveyshuollon, laatu ja resurssit vastaavat tarpeisiin. Se edellyttää riittävästi työkyvyn ja työterveyden ylläpitoon ja palauttamiseen erikoistunutta, koulutettua moniammatillista henkilöstöä.
Joka kolmas kyselyyn vastanneesta maksoi koulutuksen itse
Joulukuussa 2018 Akava teki yhdessä Suomen Fysioterapeutit ry:n, Suomen Psykologiliitto ry:n ja Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n kanssa selvityksen työterveyshuollon pätevöittävään koulutukseen osallistumisesta sekä koulutuksen maksamiseen ja laatuun liittyvistä kysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 731 henkilöä.
Vastausten mukaan pätevöittävän koulutuksen itse maksaneiden määrä oli merkittävä. Noin kolmannes (32 prosenttia) työsuhteessa olevista vastanneista kertoi kustantaneensa pätevöittävän koulutuksen itse. Kuntasektorilla työskentelevät maksoivat koulutuksen useammin kuin yrityksissä työskentelevät (katso kaavio 1).
Vastaajista vain noin puolet (53 prosenttia) oli saanut suorittaa koulutuksen työajalla. Kehitys on huolestuttava, koska koulutus on tuloihin suhteutettuna kallis, ja heikossa taloustilanteessa moni jättää hakeutumatta koulutukseen (katso kaavio 2).
Kyselyyn vastanneet kommentoivat mm. seuraavasti:
”Koulutuksen hinta on tällä hetkellä niin korkea, ettei monikaan pysty koulutusta itse maksamaan. Tämä aiheuttaa huolen tulevaisuudesta, saadaanko päteviä ammattilaisia tarpeeksi eläköityvien tilalle?”
”Minusta on väärin, että ammattikorkeakoulut laskuttavat todella paljon koulutuksesta, jotta olisit pätevä työterveyshoitaja. Kyse on kumminkin lakisääteisestä koulutuksesta. Tulevaisuudessa työterveyshoitajien määrä laskee, jos nuoret hoitajat joutuvat itse maksamaan koulutuksen. Kuka haluaa ottaa lainaa?”
Koulutuksellisen epätasa-arvon poistamiseksi ja työterveyden koulutetun ammattihenkilöstön määrän turvaamiseksi tulisi valmistella muutos, jossa lakisääteinen työterveyshuoltoon pätevöitymisen maksurasite ei kohdistu enää opiskelijaan. Ensisijaisena ratkaisuvaihtoehtona tulisi olla koulutuksen kustannusten siirtäminen yhteiskunnan vastuulle.
Lisätietoa:
järjestöpäällikkö Eve Becker, Työterveyshoitajaliitto
puh. 040 761 7231, eve.becker@stthl.fi
kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen, Suomen Fysioterapeutit
puh. 0207 199 593, hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi
ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov, Suomen Psykologiliitto
puh. 040 809 8028, vera.gergov@psyli.fi
johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause, Akava
puh. 050 566 7949, hanna-maija.kause@akava.fi
Lisätietoja kyselyn toteutuksesta:
tutkija Joonas Miettinen, Akava
puh. 044 5153 511, joonas.miettinen@akava.fi
