Finanssiryhmä OP ja Aalto-yliopiston professorit kartoittivat kuudetta kertaa suuryritysten ylimmän johdon näkemyksiä ajankohtaisista haasteista. Suuryritystutkimuksessa 2018 korostuvat luovan tuhon ymmärtäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen.
– Yrityksissä on nyt siirrytty säästämisestä kasvun hakemiseen. Vienti vetää, ja suuryritysten vanavedessä alihankintaketjut ja sopimusvalmistajat investoivat osaajiin; kilpailussa menestyminen edellyttää muun muassa datan analysointia, asiakaslähtöistä palvelumuotoilua ja teknologioiden ymmärrystä, OP Ryhmän yrityspankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Hannu Jaatinen taustoittaa.
Osaamisen kysyntä kasvaa
Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia johtajista uskoo yhä useampien töiden siirtyvän ihmisiltä tekoälyn hoidettavaksi. Samaan aikaan 98 prosenttia aikoo kouluttaa nykyistä henkilöstöään ja 96 prosenttia suuntaa katseensa talon ulkopuolelle ja suunnittelee uusien osaajien rekrytointia.
Jaatisen mielestä näkemyksissä heijastuu ajankohtainen työn murros.
– Kaikilla toimialoilla tarvitaan erilaisten osaajien tiivistä yhteistyötä luovan tuhon mahdollisuuksien tunnistamiseen ja uusien teknologioiden valjastamiseen osaksi kilpailukykyä, Jaatinen painottaa.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käytäntöön suuntautuneen professorin Pekka Mattilan mielestä osaamisen arvostus on muuttunut aikomuksista teoiksi. Tämä käy ilmi vertailtaessa tämänkertaisia tuloksia vuotta aiemman suuryritysselvityksen vastauksiin.
Aikaa ja rahaa kehittämiseen
Vaikka henkilöstön kouluttamisen ja uusien kyvykkyyksien tarve tiedostettiin matalasuhdanteen vuosina, tarve on noussut akuutiksi talouden elpymisen myötä.
– Yritykset aikovat nyt satsata aiempaa enemmän aikaa ja rahaa osaamisen kehittämiseen. Ja mikäli olennaista kompetenssia ei löydy omien seinien sisältä, se haetaan ulkopuolelta: joko palkkaamalla ihmisiä tai ostamalla yrittäjinä toimivien huippuasiantuntijoiden osaamista, Mattila sanoo.
Mattilan mukaan suuryritystutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, miten johtajat suhtautuvat luovaan tuhoon. Vastausten mukaan useampi kuin kaksi kolmesta (67 %) aikoo edistää digitalisaation siivittämää luovaa tuhoa omalla alallaan.
Luova tuho voi ilmentyä esimerkiksi siten, että uudenlaisella konseptilla markkinoille yrittävän tulokkaan innovaatiota jäljitellään omaan toimintaan niin, ettei tulokkaalle löydykään markkinoita. Yhtä lailla luova tuho tarkoittaa omien innovaatioiden proaktiivista kehittämistä ja vanhojen käytäntöjen hylkäämistä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Akavalta sama viesti
Akavan ekonomisti Heikki Taulu kertoo, että korkeakoulutettujen työttömyys väheni vuonna 2017 ennätyksellisen vauhdikkaasti. Joulukuun lopulla työttömänä oli 41 000 korkeakoulutettua, kun vuotta aiemmin määrä oli 50 000. Työllisten korkeakoulutettujen määrä on noin 700 000.
– Näyttää siltä, että korkeakoulutettujen työttömyys vähenee nyt nopeammin kuin esimerkiksi keski- tai perusasteen suorittaneiden, Taulu toteaa.
– Korkeakoulutettujen kysyntä osoittaa osaltaan, että suorittavaa ja manuaalista tekemistä tarvitaan koko ajan vähemmän, kun taas esimerkiksi digitaalisten työvälineiden ja automaattisten prosessien ymmärtäjiä tarvitaan yhä enemmän. Korkeakoulutettujen määrä ja osuus työllisistä on kasvanut jatkuvasti, Taulu jatkaa.
Pitkä matka huipulle
Samalla kun Taulu puhuu meneillään olevasta myönteisestä kehityksestä hän muistuttaa, ettei vielä olla lähelläkään yhtä hyvää tilannetta kuin vuonna 2007, finanssikriisin kynnyksellä. Tuolloin työttömien korkeakoulutettujen määrä oli alle puolet nykyisestä.
– Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi lähes kymmenen vuotta ennätyksellisen synkkiin lukemiin. Nyt työtä on taas tarjolla, mutta varmasti jonkin aikaa kestää, ennen kuin päästään finanssikriisiä edeltäneelle tasolle – jos päästään.
Satsauksista hyötyä
Taulu pitää tervetulleena myös yritysten aikeita satsata aiempaa enemmän henkilöstön kehittämiseen. Hän korostaa, että karttuvasta osaamispääomasta hyötyvät paitsi kilpailukykyään vahvistavat organisaatiot, myös yksilöt.
– Korkeakoulututkinto on enintään hyvä pääsylippu työelämään, ja sen jälkeen alkaa jatkuva uuden omaksuminen.
– Kun työyhteisöllä on maine henkilöstönsä osaamiseen satsaavana organisaationa, se vetää puoleensa energisiä uudistajia. Omaa osaamistaan kehittävän yksilön työmarkkina-arvo säilyy tuoreena, eikä hän jää tyhjän päälle siinäkään tilanteessa, kun töitä ehkä pitää lähteä etsimään, Taulu summaa.
- Teksti: Paula Launonen
- Kuvat: Ida Pimenoff, OP (Jaatisen kuva) ja Aalto EE Press (Mattila)
Suuryritystutkimus 2018
- Kattaa 57 prosenttia Suomen 250 suurimman yrityksen liikevaihdosta.
- Neljännes vastaajista toimitusjohtajia tai varatoimitusjohtajia.
- Vuonna 2017 suuryritykset työllistivät yli 28 000 työntekijää enemmän (+3,35 %) edellisvuoteen verrattuna.
- OP Ryhmän ja Aalto-yliopiston professorien tutkimus toteutettiin syksyllä 2017.
Henkilöstöinvestoinnit kasvavat
- Henkilöstön kehittämiseen suuryritykset aikovat investoida tänä vuonna 6,2 prosenttia viime vuotta enemmän.
- Kansainvälistyneet suomalaiset suuryritykset aikovat palkata väkeä ulkomailla enemmän kuin Suomessa.
Lähde: OPn Suuryritystutkimus 2018
Korkeakoulutettujen työllisyys paranee ennätystahtiin
- Korkeakoulutettujen työttömyys väheni 18 prosenttia vuonna 2017.
- Insinöörialoilla työttömien määrä väheni lähes 25 prosenttia.
- Korkeakoulutettujen työllisyysaste vaihtelee alan mukaan 75–95 % välillä.
- Parhaiten työllistyvät esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit ja kasvatustieteen maisterit, joiden työllisyysaste on yli 90 %.
- Keskiasteen koulutettujen työllisyysaste on 70 %, ja perusasteen koulutettujen työllisyysaste on 40 %.
- Suomen hallituksen tavoitteena on 72 %:n työllisyys.
