Akava toteaa lausunnossaan, että eri virastojen omat substanssialueet ja osaamisen säilyttäminen tulee turvata kussakin virastossa. Uudistus ei saa vaarantaa erillisvirastojen asiantuntijaresursseja. Erityisesti on huolehdittava ja varmistettava, ettei hallinto- ja tukitoimintojen sekä substanssitoimintojen kesken pääse syntymään missään olosuhteissa intressiristiriitaa, joka vaikeuttaa erillisviraston toimintaa ja kehittämistä.
Kansalliset ja kansainväliset säädökset edellyttävät erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Miten katsotte hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoamisen vaikuttavan erillisvirastojen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen?
Eri virastojen omat substanssialueet ja osaamisen säilyttäminen tulee turvata kussakin virastossa. Uudistus ei saa vaarantaa erillisvirastojen asiantuntijaresursseja. Erityisesti on huolehdittava ja varmistettava, ettei hallinto- ja tukitoimintojen sekä substanssitoimintojen kesken pääse syntymään missään olosuhteissa intressiristiriitaa, joka vaikeuttaa erillisviraston toimintaa ja kehittämistä.
Tavoitteena olevien synergiaetujen vastapainona esityksen toteuttaminen millä tahansa mallilla lisää henkilöstön osaamisvaatimuksia. Hallinnollisten tehtävien hoito edellyttää tietoa kunkin eri toimijan substanssista. Selvityksessä on painotettu tietosuojan merkitystä (s. 94 yläreuna). Yhteisten vaatimusten lisäksi eri erityisalueilla voi tässä olla omat vaatimuksensa. Yhtenä alueena voi todeta lisäksi esim. viestinnässä ja tiedonhallinnassa hallinnon julkisuuden ja salassapidon rajanvetoa koskevat kysymykset. Näiden toimintojen osalta tulee huolehtia erityisesti siitä, ettei mahdollinen hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoaminen vaikuta eivätkä hankaloita erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Tukitehtävien keskittäminen voi kuitenkin kaventaa virastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Valtion hallinnossa ICT – ja HR -palveluiden siirto ulos virastoista ja keskittäminen muulle toimijalle on vaikuttanut mainitun toimijan palveluaikojen ja -hintojen kautta virastojen toimintaan. Tällaisen järjestelyt ovat omiaan tuottamaan ratkaisuja, jotka tehdään rahoituksen tai prosessien sujuvuuden näkökulmasta, sen vuoksi ei aina substanssiasioiden parhaan mahdollisen hoidon näkökulmasta.
Lisäksi virkojen määrästä tai niiden siirtämisestä päättäminen ei tule uudistuksessa siirtyä pois erillisvirastojen päätäntävallasta.
Myönteistä selvityshenkilön esityksessä on tavoite vahvistaa erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta substanssiasioissa lisäämällä rakenteellista etäisyyttä poliittisesti ohjattuun ministeriöön, huomioiden myös EU:n oikeuskäytäntö (s. 90).
Selvityksen mukaan neuvotteluviranomaisen tehtävää ei siirrettäisi oikeusministeriöltä uudelle virastolle (s. 91). Toteutettiinpa hallintotehtävien uudelleen organisointi millä mallilla tahansa, on huolehdittava palvelussuhteen ehtojen yhtenäistämisestä parhailla käytännöillä ja varattava tähän riittävä rahoitus
Miten arvioitte hallintotehtävien yhteen kokoamisen vaikuttavan erillisvirastojen perustehtävien hoitamisen uskottavuuteen loukattujen ihmisten suojaamisen ja edistettävien arvojen kannalta?
Kaikkien selvityksessä mainittujen virastojen osalta sitä, että tietosuojan, luottamuksellisuuden, objektiivisuuden ja riippumattomuuden periaatteita noudatetaan. Objektiivisuus ja riippumattomuus ovat keskeisiä periaatteita erityisesti silloin, kun kysymys on valvonnasta. Myös virastojen toiminnan läpinäkyvyys sekä toimintojen joustavuus lisäävät kansalaisten luotettavuutta virastojen toimintaa kohtaan.
Palveluketjujen toimivuus tulee turvata niin erillisvirastojen ja mahdollisen hallinto- ja tukitehtävien keskittämisen välillä, niin myös kansalaisen, yksilön saaman palvelun osalta.
Erillistoimijoiden riippumattomuuden turvaamisesta on huolehdittava kaikin keinoin. Tämä on tärkeää erityisesti suojattaessa loukattuja ihmisiä ja edistettäessä erillistoimijoiden arvoja. Riippumattomuuden turvaaminen edellyttää nimitystoimivaltaa, mikä on todettu sivulla 101. Tämä ei vielä riitä turvaamaan erillisvirastojen riippumattomuutta, vaan tämän lisäksi tulee turvata itsenäinen vaikutusmahdollisuus omaan talouteen, jolloin varat ns. korvamerkitään kullekin toimijalle erikseen. Lisäksi tulee turvata riittävät resurssit ja virkojen täyttöä koskeva päätösvalta (oikeus täyttölupiin), valittavasta mallista riippumatta.
Tulisiko jatkovalmistelussa preferoida jompaakumpaa ehdotetuista hallintovirastomalleista? Mitkä ovat perustelut kannallenne?
Lopullista kantaa esitettyjen kahden mallin ensisijaisuudesta ei voi annetun selvityksen perusteella vielä antaa. Selvityksessä tuodaan ansioituneesti esiin kummankin vaihtoehdon edut ja mahdolliset haitat. Esitämme harkittavaksi selvitystyön jatkamista.
Hallinto- ja tukitehtävien toimiva organisointi on yleisesti kuitenkin kannatettavaa, jos yhdistämällä näitä toimintoja saavutetaan synergiaetuja näiden toimintojen osalta ja pystytään vahvistamaan resurssien toimivuutta niin yhteisten kuin erillisvirastojen osalta. Selvityksessä esiintuodut ehdotukset kaikille virastoille yhteisten ns. puhtaasti hallinnollisten palvelujen (kirjanpito, taloushallinto, it-palvelut) osalta keskittämällä ne yhden viraston alle on kannatettavaa edellä mainittujen reunaehtojen toteutuessa.
Tietosuojavaltuutetun tehtävän muuttaminen virastoksi herättää osin ristiriitaisia huomioita akavalaisessa yhteisössä. Tietosuojaviranomaisen organisaation kehittäminen virastomuotoiseksi ei välttämättä edellytä sen hallintoyksikön vahvistamista emovirastoksi (s. 93). Emovirastomalli herättää pohdinnan, kasvaako tässä mallissa tietosuojavaltuutetunhallintoyksikön asema itsenäisten toimijoiden aseman kustannuksella, edellä erillisvirastojen riippumattomuuden turvaamisen edellytyksistä todettu huomioiden. Tätä tasapainottaa itsenäisten toimijoiden itsenäinen nimitystoimivalta, vaikutusmahdollisuus talouteen, riittävät resurssit ja virkojen täyttöä koskeva päätösvalta.
Toisaalta terveydenhuollon kannalta tietosuojavaltuutetun aseman organisoinnilla, tietoturvalla ja tietosuojan toteutuksella on erityinen merkitys. Erityisesti terveydenhuollossa tarvitaan jatkossa entistä enemmän ja tarkempaa yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa tietoturva-asioissa terveydenhuollon edustaessa tietoturvan ydinaluetta arkaluonteisten tietojen ja kansalaisten ydinperusoikeuksien toteutumisen takia. Terveydenhuollon ja alan henkilöstön osalta tietosuojavaltuutetun aseman parantaminen, resurssien lisääminen ja toiminnan organisoinnin entistä parempi järkiperäistäminen on tarpeen. tärkeänä tietosuojavaltuutetun aseman parantamista, resurssien lisäämistä ja toiminnan organisointia järkiperäisellä tavalla. Emovirastomalli, näyttäisi tässä tapauksessa paremmin toteuttavan näitä periaatteita
Yksi selvitettävä vaihtoehto voisi olla se, että selvitettäisiin erillisvirastojen siirtoa vaihtoehtoisesti eduskunnan yhteyteen (s. 91). Tämä malli voisi vahvistaa ehdotettua enemmän erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta substanssiasioissa, edellyttäen nimitystoimivaltaa, itsenäistä vaikutusmahdollisuutta talouteen ja riittäviä resursseja sekä virkojen täyttöä koskevaa päätösvaltaa (oikeus täyttölupiin).
Hallintomalli itsessään ei kuitenkaan takaa millään tavoin esim. poliittisen ohjailun poissaoloa ja riippumattomuutta. Kysymys on ensisijaisesti oikeusvaltiokulttuurista ja toimintatavoista, joka on hallintomalliriippumaton ilmiö. Mahdollisen uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia myös oikeusministeriön pitkäaikaisen ja korkeatasoisen tuomioistuinten ja vastaavien toimijoiden itsenäisyyttä korostava kulttuuri.
Miten arvioitte selvityksessä esitettyä toimivallan jakoa ja tehtävien valmistelu- ja ratkaisumalleja oikeusministeriön, hallintoviraston ja erillisvirastojen välillä? (Ehdotuksia on käsitelty selvityksen luovutuskirjeessä s. 9-12 sekä luvuissa 15-17.)
Kts. edellä lausutut
Muut selvitystä koskeva huomiot:
–
Lotta Savinko
Akava ry
Lausuntopyyntö 29.3.2019 / Dnro VN/6598/2018
Lausunnon diaarinumero Dnro 036/62/2019
Lausunnon päiväys 31.5.2019
Laatija Lotta Savinko