Kela on muuttanut vaativan kuntoutuksen kilpailutuskriteerejä. Nykyisellä sopimuskaudella hintaa ja laatua painotettiin suhteessa 50–50. Uusissa kriteereissä hinnan osuus on 80 prosenttia ja laadun vain 20 prosenttia.
Akavalaiset ovat huolissaan kuntoutuksen laadun säilymisestä.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa, että laatua ei voi saada halvalla.
– Palveluntarjoaja on kouluttautunut ja hankkinut tilat, että voi tarjota laadukasta kuntoutusta. Miksi kukaan menisi kuntoutukseen, joka on halpa, mutta huono, hän kysyy.
Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen toteaa, että Kela on tähän asti ollut vankasti laadun puolestapuhuja. Aikaisemmin Kela laittoi yrittäjät tiukoille laatuvaatimuksineen, ja täydennyskoulutuksella oli merkittävä osuus vaatimuksissa.
– Nyt uudet markkinoille tulevat ovat samalla viivalla kokeneiden ja pitkälle kouluttautuneiden kanssa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat hyötyisivät osaajista, Mäkinen sanoo.
Hän ihmettelee, mitä uusissa vaatimuksissa laadulla tarkoitetaan.
– Täydet tilapisteet saa, kun terapeutilla on käytössä seitsemän neliön huone. Miten kuntouttaa liikuntarajoitteista tai motivoida lapsia pienessä kopissa?
Mäkinen on sitä mieltä, että säästötarpeeseen olisi ollut parempi hakea näkökulma, jossa keskustellaan siitä, millaiset toimintakyvyn rajoitteet ovat sellaiset, joiden kuntouttamisen yhteiskunnan tulee maksaa.
– Jos terapiaosaamista ei ole, niin ei saavuteta mitään. Pian ollaan tilanteessa, jossa ollaan tekevinämme, maksavinamme ja saavuttavinamme jotain.
Taustalla Aalto-yliopiston selvitys
Kilpailutuksen infotilaisuus järjestettiin nyt verkkovideolla, aikaisemmin kilpailutusten alkaessa on pidetty infotilaisuus. Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg kritisoi, että Kelan kanssa ei ole ollut dialogia.
– Keskustelua ei ole ollut, vaikka kilpailutuksen ehdot poikkeavat paljon siitä, mitä viime syksyllä kerrottiin. Kysymykset kilpailutuksesta voi esittää sähköisesti vain nyt, vaikka kilpailutus päättyy vasta kuukauden päästä. Silloin ei ole enää mahdollista kysyä.
Holmbergin mielestä uudet kriteerit vaarantavat yrittäjien mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan. Yrittäjille täydennyskoulutus on mahdollista vain suhteessa tulotasoon.
– Toimintaterapia on naisvaltainen ja matalapalkkainen ala, ja tämä näkyy myös yrittäjyydessä, hän toteaa.
Kelan uusien kilpailutuskriteerien taustalla on osaltaan Aalto-yliopistossa tehty selvitys, jonka mukaan palvelutuottajia pitäisi kannustaa suurempaan hinta- ja laatukilpailuun sekä lisätä kuntoutujan omaa aktiivisuutta palvelun valinnassa. Selvityksen mukaan kuntoutujilla ei ole aiemmin ollut tarpeeksi tietoa palveluntuottajista, eikä tästä syystä ole päässyt syntymään kilpailua laadusta, vaikka kokonaiskustannukset ovat kasvaneet.
Psykologiliiton Ahtolan mielestä kuntoutuspalvelua ei pitäisi nähdä kilpailuna.
– Kyseessä on viime kädessä terveys, loputtomiin kuntoutusta ei voi kilpailulla piristää. Taitava tarvitsee työstä palkan, he ovat satsanneet tähän aikaa ja rahaa.
Kuntoutujat tarvitsevat apua valinnoissa
Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto toteaa, että Aalto-yliopiston selvityksessä on viitattu siihen, että palvelutuottajien hinnat ovat karanneet varsinaisista kustannuksista. Hän kritisoi selvitystä siitä, että siinä jää käsittelemättä se, kuinka palveluntuottajien kustannukset on arvioitu ja mikä on katsottu liian suureksi voittomarginaaliksi.
– Selvitystä lukiessa tulee tunne, että tekijöillä ei ole ollut täysin selvillä, että tutkimuksen kohteena ei ole monikansallinen terveysalan yritys. Palveluntuottajia ovat ammatinharjoittajat sekä pienehköt kuntoutusalan yritykset, Piirto sanoo.
Hän huomauttaa, että kuntoutuspalveluita tuottavien tavoite ei ole tehdä mahdollisimman paljon voittoa, vaan tehdä työnsä hyvin, hyödyttää kuntoutujaa sekä saada työstään koulutusta ja kokemusta vastaava korvaus.
Piirto kritisoi selvitystä myös siitä, että kuntoutujien omaa aktiivisuutta painotetaan. Useimmat vaativaa kuntoutusta saavat tarvitsevat apua valintojen tekemisessä.
– Tarvittavaa ohjausta tähän esimerkiksi puhevammaisten asiakkaiden osalta Kelalla tai muulla taholla ei ole tarjota. Tämän takia palveluiden maksajataholla on erityinen vastuu laadun varmistamisessa kaikissa tilanteissa, Piirto sanoo.
Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski kertoo, että vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalain valmistelussa Akava pyrki vaikuttamaan siihen, että laadun merkitystä pitäisi pystyä hankinnoissa korostamaan.
Kelan kilpailutuskriteerien muutos 80-20 -suhteeksi ei kuulosta Vuorenkosken mielestä hyvältä. Hän myöntää, että laatukriteerejä kuntoutuksen kohdalla on hankala seurata, lähinnä seurattavat kriteerit ovat tilat ja koulutus.
– Kela on tainnut nostaa tässä kädet pystyyn. Muutos kuulostaa puhtaasti hintakilpailulta, Vuorenkoski sanoo.
Hän toteaa, että muutoksen jälkeen kuntoutuksen hinnat luonnollisesti laskevat. Hintojen aleneminen voi johtaa siihen, että työtä tehdään vähäisemmällä koulutuksella, ja tämä voi vaikuttaa kuntoutuksen saavutettavuuteen, tasoon ja vaikuttavuuteen.
- Teksti: Anssi Koskinen
- Kuvat: Kimmo Brandt, Compic (Tiina Mäkinen), Niilas Nordenswan (Kristiina Holmberg), Juuso Noronkoski (Annarilla Ahtola), Liisa Takala (Vesa Vuorenkoski) ja Anni Hanen (Matti Liski)
Kuntoutujien määrä kasvaa, kustannukset nousevat
Kelan etuuspäällikkö Tuula Ahlgren kertoo, että Kelan kilpailutuskriteerien muutoksen taustalla ovat terapiapalvelujen kustannusten nousu sekä Aalto-yliopiston selvitys.
– Selvityksen mukaan aikaisemmat kriteerit eivät kannustaneet kilpailuun. Kun ei ole riittävästi tietoa vaihtoehdoista tukemaan valintaa, niin kilpailua laadulla ei pääse syntymään, vaikka kustannukset ovat nousseet. Laatu on edelleen mukana kriteereissä, halvinta ei oteta.
Ahlgren arvioi, että uusien kriteerien jälkeen kuntoutujakohtaisia säästöjä tulee, mutta muuten terapiakustannukset tulevat kasvamaan, koska kuntoutusta tarvitsevien määrä kasvaa.
Kelan hankkiman kuntoutuksen palvelukuvauksessa on mainittu, että kuntoutus pyritään viemään kuntoutettavan arkeen.
– Terapia viedään koteihin, päiväkoteihin ja muuhun kuntoutujan omaan ympäristöön. Lähelle arkea viedyn kuntoutuksen vaikuttavuudesta on tietoa, Ahlgren sanoo.
Kela panostaa kuntoutuspalveluissa asiakkaan omaan valintaan.
– Koulutamme henkilökuntaa, että he osaavat auttaa valinnassa. Kuntoutujilla on usein myös läheisiä, jotka auttavat. Tunnistamme, että kaikki eivät itse pysty tekemään valintaa, ja silloin olemme valmiina auttamaan, Ahlgren sanoo.
Hän ei tunnista tilannetta, että dialogi palvelutuottajien välillä olisi katkennut. Infotilaisuudet ovat muuttuneet videotallenteiksi. Ahlgren toteaa, että hankintaan liittyvissä linjauksissa ei aikaisemminkaan ole ollut dialogia Kelan ja palveluntuottajien välillä. Infotilaisuuksissa ei myöskään ole ennen vastattu kysymyksiin.
– Terapialiittoja on kuultu palvelukuvauksen valmistelun eri vaiheissa, Ahlgren sanoo.
Kuntoutujalle kannustimia
Aalto-yliopiston professori Matti Liski toteaa, että Kelan kuntoutuskriteerien muutoksen taustalla olevaa selvitystä tehtäessä heillä oli tieto siitä, millaisia yrityksiä Kelan kilpailutuksiin osallistuu.
– Meillä oli yritystasolla nähtävillä kaikki kilpailutuksiin osallistuneet. Jollain alueilla muutamalla tuottajalla oli suuri vaikutus hankinnan hintatasoon eli hinnat selittyvät todennäköisemmin kilpailun puutteella kuin kustannustasolla, Liski sanoo.
Selvityksessä tuodaan Liskin mukaan esille tapoja, joilla potilaita voisi kannustimilla aktivoida tekemään valintoja palveluntuottajien välillä.
– Kuntoutuja ei nyt hyödy mitenkään, jos hän vaihtaa palveluntarjoajaa edullisempaan. Säästöt menevät Kelalle, ei asiakkaalle.
