Tekniikan akateemiset TEKin ja VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometri 2019 kertoo suomalaisesta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä hyviä ja huonoja uutisia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty rahamäärä Suomessa on viime vuosina kääntynyt kasvuun pitkän pudotuksen jälkeen. Kuitenkin kun tki-investointeja verrataan bruttokansantuotteeseen, on käyrä osoittanut alaspäin jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2009 osuus oli 3,8 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia.
Suomen asema on heikentynyt tutkimuksen kahdeksaan vertailumaahan verrattuna. Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa suhteelliset tki-investoinnit ovat pääosin kasvaneet tai pysyneet ennallaan.
Yritysten panostukset ovat laskeneet suhteessa julkista sektoria enemmän. Yritysten tki-investointien vertailussa Suomionpudonnut vertailumaiden joukossa toiselta sijalta seitsemänneksi.
– Suomen tki-investointien radikaali suunnanmuutos on elintärkeää kestävän kasvun vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion tki-investoinnit vaikuttavat myös suoraan yksityisen sektorin investointihalukkuuteen. Valtion tärkeänä tehtävänä on aktivoida yrityksiä tekemään enemmän innovaatiotoimintaa, ja kannustettava myös uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan piiriin, toteaa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Suomessa soudetaan ja huovataan, Ruotsissa luodaan kasvua suunnitellusti
Teknologiabarometrin tulosten perusteellakannattaisi ottaa mallia Ruotsista, jossa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut yksi talousihmeen kulmakivistä. TEKin Pekka Pellisen mukaan hyvässä innovaatiopolitiikassa on kyse muustakin kuin rahasta.
– Suomalainen innovaatiopolitiikka on 2010-luvulla ollut ennakoimatonta ja kokonaiskuva on puuttunut. Esimerkiksi Business Finlandin yrityksille suunnattua rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty. Ruotsissa innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtamana ja innovaationeuvoston ohjauksessa. Suomessa tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta kuihtui viime hallituskaudella, Pellinen sanoo.
Ruotsin innovaationeuvoston toiminnassa on kyse laaja-alaisesta lähestymistavasta, jossa tarkastellaan yhtä lailla innovaatiotoiminnan vaatimia panostuksia kuin kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Neuvosto on saanut aikaan muun muassa kansallisen hankintastrategian, joka tukee innovatiivisia julkisia hankintoja, sekä tki-toimintaa tukevia siemenrahastoja tukemaan yritysten riskihakuista innovaatiotoimintaa.
Päättäjien usko tieteeseen ja tutkimukseen koheni
Suomalaisten usko tieteeseen ja sen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia on edelleen vankka.
Tutkimuksen mukaan myös suomalaiset poliitikot pitävät aiempaa vahvemmin tutkimustoiminnan vaatimia panostuksia perusteltuina, koska ne tuottavat Suomelle korkean koron.
Toiveita herättää se, että yritysjohdon vastausten perusteella yritysten tki-investoinnit olisivat lähitulevaisuudessa kasvu-uralla. Yritysjohdon luottamus tutkimustoimintaan tehtyjen investointien kannattavuuteen on korkealla tasolla edellisvuosien tapaan.
Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea. Barometrissa on myös kyselyosa, jossa selvitetään eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä. Teknologiabarometri 2019 on sarjan kahdeksas selvitys, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2004.
Yhteyshenkilöt
TEK, Pekka Pellinen johtaja, tekniikka & yhteiskunta
Puh. 040 521 9424
VTT, Janne Lehenkari, tutkimustiimin päällikkö
Puh. 020 722 5902, janne.lehenkari@vtt.fi
Tutustu raporttiin
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00933/eb55e54d-a74b-4d92-a2bd-c7bc70068d18.pdf
Tekniikan akateemiset – TEK
Ratavartijankatu 2
00520 HELSINKI
09 229 121
Tekniikan akateemiset TEK on tekniikan alan yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö. Jäsenet ovat tekniikan, tietojenkäsittelyn, arkkitehtuurin tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneita ja näiden alojen opiskelijoita. TEK tukee jäseniään työuralla, edistää ammattikunnan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. 70 000 jäsenellään TEK on yksi Akavan suurimmista jäsenliitoista.
