Yrittäjyydessä vetoaa toimeentulon ja merkityksellisyyden kokemuksen lisäksi erityisesti vapaus ja riippumattomuus.
Suomessa on noin 300 000 yrittäjää, joista itsensätyöllistäjiä ja yksinyrittäjiä on noin 180 000 ja työnantajana toimivia yrittäjiä noin 83 000. Kasvuhakuisuus on varsin vähäistä. Samaan aikaan on selvää, että tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä, sillä työpaikat syntyvät pääasiassa pk-yrityksiin. Vain työllisyyttä lisäämällä saamme verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet.
Akavalaisilla yrittäjillä kasvuhalukkuus ja -hakuisuus on vähäistä. Suurin osa yksinyrittäjistä ja 1–3 työntekijää työllistävistä yrittäjistä haluaa työllistää itsensä tai jo yrityksessä olevat työntekijät eikä tavoittele suurempaa kasvua. Jos kasvua haetaan, sitä pyritään saavuttamaan lähinnä kotimaassa. Osalla vastaajista yrittäjäura alkaa lähestyä loppua ja eläkkeelle siirtymistä. Näillä yrittäjillä huolta herättää yrityksen tulevaisuus: löytyykö yrityksen toiminnalle jatkajaa ja miten omistajanvaihdos toteutetaan.
Meidän tulisi löytää uusia tapoja edistää yrittäjyyttä ja tukea yrittäjiä muun muassa jaksamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamisen voi olla korkea, kun työnantajan vastuut ja velvoitteet saattavat tuntua suurilta. Tarvitaan helposti saatavilla olevaa neuvontaa ja apua, jota esimerkiksi ammattiliitot antavat.
Suurimmat kipupisteet akavalaisilla yrittäjillä liittyvät taloudellisen riskin ottamiseen ja kantamiseen sekä ajankäytön hallintaan yritystoiminnan vastuiden hoitamisessa. Avovastauksissa nostettiin esiin huoli omasta jaksamisesta, markkinointihaasteet, kasvavat digitaalisuuden vaatimukset sekä uusiin liiketoimintamalleihin ja palveluihin liittyvät haasteet.
Akavalaiset yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen ja taloudellisen tilanteen kehittymiseen luottavaisesti – oli sitten kyseessä yksinyrittäjä tai työnantajayrittäjä. Noin puolet vastaajista ei tuntenut suurta huolta yrityksen rahojen riittämisestä kaikkeen tarvittavaan, mikä oli hieman yllättävää. Tilanne saattaa vaikuttaa liiankin hyvältä siksi, että vastanneiden määrä on niin pieni. On selvää, että alakohtaisesti saattaa olla suuriakin eroja siinä, miten korona on vaikuttanut toimintaedellytyksiin.
Koronatilanne on aiheuttanut yrittäjien toimintaympäristöön ennakoimattomuutta ja epävarmuutta. Osa vastaajista on tehnyt muutoksia liiketoimintaansa ja pystynyt uudistumaan. Yksinyrittäjistä puolet oli hakenut kunnasta yksinyrittäjän 2 000 euron toimintatukea ja noin 13 prosenttia Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Yli kolme henkilöä työllistävistä yrittäjistä noin puolet vastaajista oli hakenut Business Finlandin kehittämisrahoitusta. Verottajan maksuaikojen joustoja on hyödyntänyt kolmannes.
Suurin osa kuitenkin katsoo, että koronakriisi ei ole vaikuttanut yrityksen talouteen suuresti ja vaikka liiketoiminta on vähentynyt, yritys on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Osalla liiketoiminta on jopa kasvanut. Yrityksen maksukyky arvioidaan enimmäkseen hyväksi tai erittäin hyväksi.
Koronakriisi on saanut suurimman osan yrittäjistä suhtautumaan yrittäjyyden riskeihin aiempaa vakavammin. Tulevaisuuden suunnittelu ja ennakointi on nyt vaikeaa, mutta suurin osa vastaajista ei suunnittele yritystoiminnan lopettamista. Akava ja jäsenliitot ovat yhdessä yrittäjäjäsenten tukena tarjoamalla palveluja, verkostoja ja edunvalvontaa.
Lue lisää kyselyn tuloksista: Pienyrittäjien luottamus omaan talouteen vakaata
Lisätietoja:
