Akavalaiset ilmastotyössä: Akatemiatutkija ja Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori, Tieteentekijöiden liiton jäsen Markus Kröger

“Amazonin hävittäminen on oman jalan leikkaamista. Edes huippututkijat eivät osaa ennustaa, mitä sademetsille tulevaisuudessa tapahtuu.”

14.2.2020

Markus Kröger on juuri palannut Suomeen Espanjasta, jossa hän oli vierailevana tutkijana Barcelonan autonomisessa yliopistossa.

Siellä hän opetti tutkijoita ja väitöskirjan tekijöitä analysoimaan ja hyödyntämään data-aineistoja ympäristön oikeudenmukaisuutta ja konflikteja koskevissa tutkimuksissa. Laaja joukko tutkijoita on kerännyt yli 3 000 tapausta globaaliin ympäristöoikeuden atlakseen.

Kröger on tutkinut politiikan ja ilmastonmuutoksen ja muiden ekokatastrofien välistä suhdetta.

”On tärkeää, että ympäristölle haitallisille hankkeille, kuten uusille kaivoksille tai metsähakkuille, ei anneta siunausta. Maapallon resurssit eivät ole loputtomia. Tuotantoa ei voi aina siirtää jonnekin muualle. Jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan”, sanoo Kröger.

Hän on keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan, Brasilian sademetsiin, puuplantaaseihin ja mineraaliteollisuuteen.

”Ympäri maailmaa on vastarintaliikkeitä, jotka tekevät tällä hetkellä paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Heillä pitää olla samanaikaisesti eri keinoja käytössä.”

Kröger palasi hiljattain kuuden viikon tutkimusmatkalta Brasiliasta, jossa hän tapasi parlamentaarikkoja ja muita poliitikkoja sekä johtavia tutkijoita.

Tilanne Brasiliassa on tällä hetkellä katastrofaalinen.

”Brasiliassa on otettu tällä hetkellä täydellinen u-käännös aikana, jolloin pitäisi tehdä päinvastaisia päätöksiä.”

Krögerin mukaan huippututkijatkaan eivät voi ennustaa, mitä sademetsille tapahtuu muutaman vuoden päästä. Vielä vuonna 2011 sanottiin, että sademetsien hakkaaminen loppuu kokonaan.

Hän korostaa, että asioiden syy- ja seuraussuhteita tutkiessa tulee ymmärtää taustalla vaikuttavia taloudellisia ja poliittisia kytköksiä.

Krögerin mukaan Brasilian nykyiselle politiikalle on luotu pohja jo Luiz Inácio Lula da Silvan aikana (2003–2011). Lula da Silvan aikakautena annettiin tilaa talouspolitiikalle, joka kasvatti metsän hävittäjien, kuten soijateollisuuden valtaa.

”Brasilian sademetsien eteläpuolella sijaitsevat Cerrado-metsät on melkein kokonaan menetetty hakkuiden takia. Siellä on sellaisia lajeja, joita ei löydy mistään muualta maapallolta.”

Amazonin sademetsät muodostavat noin neljänneksen planeetan hiilinieluista.

Brasilian nykyinen presidentti Jair Bolsonaro ei usko ilmastonmuutokseen ja suhtautuu vihamielisesti ympäristönsuojeluun. Hän on äärioikeistolainen poliitikko, joka on avoimesti rasistinen, naisvihamielinen ja homofobinen. Hän on uhannut lakkauttaa parlamentin, ja riitaantunut jopa oman puolueensa sisällä.

”Bolsonaron hallituksessa on ministereinä enemmän armeijan väkeä kuin sotilasdiktatuurin aikana. Donald Trump on sivistynyt herrasmies verrattuna Bolsonaroon.”

Myös Bolsonaron vaalikampanjaa tuettiin ulkomaisista tulolähteistä, jotka rahoittivat valeuutisointia.

Brasilian luonnonrikkaudet ovat maan sisäisen politiikan pelinappula, josta ihmiskunta saattaa maksaa kovan hinnan.

”Käytännössä Brasiliassa ei ole tällä hetkellä ympäristöministeriötä, vaan koneisto, joka tuhoaa kaiken. Kukaan ei osaa ennustaa, mihin suuntaan tilanteet kehittyvät.”

Suomi ja Euroopan unioni voivat vaikuttaa Brasilian politiikkaan asettamalla tuontikiellot tuotteille, joiden valmistuksen vuoksi metsää hakataan ja sademetsää sytytetään palamaan tahallaan. Boikottilistalle pitäisi laittaa erityisesti naudanliha, soija, puutuotteet ja mineraalit.

Brasiliassa on yhteensä 170 miljoonaa hehtaaria laidunmaata. Se pitäisi Krögerin mielestä muuttaa viljelymaaksi ja metsittää. Noin kymmenen hehtaarin tila riittäisi yhden perheen toimeentuloon ja ruokintaan.

”Tämä toisi leivän ja työn 17 miljoonalle ihmiselle. Metsää ei tarvitse hakata enää yhtään ruoantuotannon takia.”

Paikalliset tutkijat ovat peloissaan ja eivät uskalla puhua nimillään tai esiintyä kasvoillaan julkisuudessa. Yliopistoja on kielletty luennoimasta aiheista, jotka ovat ristiriidassa Bolsonaron politiikan kanssa. Kymmenet tuhannet opiskelijat ovat osoittaneet mieltänsä kampuksilla.

Viime vuonna Brasilian avaruusinstituutin johtaja erotettiin, koska hän julkisti sateelliittidatatiedon, josta kävi ilmi, että hakkuut olivat lisääntyneet.

”Satelliittidata on erinomainen instrumentti, vaikka ei kerro koko totuutta hakkuumääristä, koska se tunnistaa yleensä vain yli kolmen hehtaarin avohakkuut.”

Konfliktitilanteet tapahtuvat syrjässä kaikesta ja niiden seuraaminen on vaikeaa. Alkuperäiskansojen kyläpäälliköt saavat tappouhkauksia.

”Pahimmat ympäristö- ja ihmisoikeusloukkaukset ovat vasta tulossa.”

Krögerin mukaan sademetsän rikkauksia voisi hyödyntää myös kestävästi. Tällaisia tuotteita ovat marjat, pähkinät ja sellaiset raaka-aineet, joita voidaan käyttää lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa.

Brasilian sademetsien tulevaisuus ei näytä hyvältä, mutta Krögerin mukaan suunnan voi vielä kääntää.

”Laki ja järjestys pitää saada kuntoon ja korruptio kitkettävä.”

Krögerin mielestä kosmeettisten toimenpiteiden sijaan pitäisi keskittyä asioihin, joilla on globaalia merkitystä.

Suomalaisena tutkijana Kröger antaa ruusuja Tieteentekijöiden liitolle, joka on tukenut häntä ylä- ja alamäissä.

Krögeriltä on ilmestymässä marraskuussa kirja, jota varten hän tutki Intiassa ja Brasiliassa kaivospolitiikkaa ja konflikteja.

”Törmäsin moneen tapaukseen, jossa paikalliset kaivosten ammattiyhdistysliikkeet olivat liittyneet vastarintaliikkeeseen, joka vastusti tuhoisaa kaivosten leviämistä tai jopa kannatti kaivosten sulkemista ympäristöön vedoten.”

Krögerin mielestä on tärkeää, että töitä on tulevaisuudessakin.

”Ellei ole, se johtaa konflikteihin ja muihin ongelmiin.”

 

Teksti: Johannes Roviomaa
Kuvat: Jenni Munne

 

 

Lue lisää aiheesta