– Toivon, että yritykset ottaisivat ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi huomioon myös luonnon monimuotoisuuden suojelemisen, sanoo Hanna Nikkola, yksi Suomen luonnonsuojeluliiton kolmesta yritysyhteistyöpäälliköstä.
Poikkeusolot ovat saaneet ihmiset luonnon pariin. Ihmiset ovat ryhtyneet hakemaan elämyksiä läheltä ja viettämällä enemmän aikaa metsissä. Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat paikoin olleet tupaten täynnä.
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että koronaviruksen jälkeisellä talouden elvytyksellä suojellaan luontoa, ilmastoa ja vesistöjä. ”Me valitsemme terveellisen ja turvallisen tulevaisuuden”, vetoomuksessa todetaan.
Liitto kerää parhaillaan luontovetoomukseen allekirjoituksia. Vetoomus tullaan luovuttamaan valtiovarainministeri Matti Vanhaselle syksyllä.
Nikkola kertoo, että luonnonsuojeluliiton strategian pääpaino on tällä hetkellä erityisesti vedessä ja ilmastossa.
– Aloitamme vesistölähettilästoiminnan, jonka tarkoitus on aktivoida ihmisiä kiinnostumaan lähivesistä ja toimimaan niiden puolesta.
Nikkola etsii työkseen yrityksiä, jotka haluavat tukea luonnonsuojeluliiton toimintaa rahallisesti. Yritysten kanssa kehitetään yhteistyökuvioita, joita voivat olla esimerkiksi yksittäiset tuotteet tai kampanjat. Myyntituloista ohjataan osa suojelukohteisiin, kuten metsille, vesille ja soille.
Luonnosuojeluliitolla on omat eettiset linjaukset yritysyhteistyöhön. Yritykset ottavat myös suoraan yhteyttä heihin valmiilla ideoilla.
Kesäkuusta lähtien luonnonsuojeluliitto on tehnyt yhteistyötä Makian kanssa, joka suunnitteli yhdessä Ateneumin kanssa luontoaiheisen vaatemalliston. Vaatteiden tuotoista osa lahjoitetaan metsien ja soiden suojeluun.
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat liittyä kannatusyrityksiksi. Tällöin yritykset maksavat vuodessa kannatusmaksun, jonka SLL ohjaa eteenpäin. Yritykset saavat puolestaan joko kultaisen, hopeisen tai pronssisen yritysmitalin, jota he voivat käyttää omassa markkinoinnissaan.
Luonnonsuojeluliittoon kuuluu tällaisia yrityksiä noin kuusikymmentä.
– Kaikki yritykset, jotka ovat kiinnostuneet auttamaan meitä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ovat tervetulleita.
Nikkolan mukaan yritykset ovat ottaneet jo ilmastoasiat hyvin huomioon, mutta luonnon monimuotoisuuden katoaminen on vielä vieraampi käsite. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin kiihtyvä katoaminen kulkevat käsi kädessä.
Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan lajien joukkosukupuutto on pahin 66 miljoonaan vuoteen. Se vaarantaa myös ihmisen olemassaolon.
Luonnonsuojeluliiton toiminta keskittyy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Suomeen rajojen sisäpuolelle.
Lassila & Tikanoja aloitti kesäkuussa Helsingin Herttoniemen K-Supermarketissa panttikampanjan, jossa asiakas voi lahjoittaa pullorahat puiden istutukseen. Panttirahojen ohjaaminen luonnon hyväksi on tarkoitus levittää ympäri Suomea. Suomalaiset palauttavat vuodessa 1,9 miljardia juomapakkausta.
– Lahjoitusten avulla istutamme puita ja suojelemme metsiä Madagaskarilla, koska siellä on erityislaatuinen luonto ja lajeja, joita ei ole missään muualla planeetalla.
Nikkolan mukaan politiikka on tehokkain keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta myös yritysten rooli on merkittävä.
– Yritykset ovat iso osa muutosta. Eivät pelkät valtiot ja hallitukset tätä asiaa ratkaise.
Nikkolan mukaan yritysmaailmassa eivät pärjää sellaiset yritykset, jotka eivät ajattele ilmastonmuutosta tai luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä lainkaan.
Toisin sanoen: Tulevaisuudessa sellaiset yritykset, jotka ovat mukana ekologisessa jälleenrakentamisessa, ovat vahvoilla.
Nikkola on koulutukseltaan tradenomi ja ympäristösuunnittelija. Nykyisessä työssään hänen osaamisensa yhdistyvät saumattomasti.
– Helposti ajatellaan, että tradenomit ovat taloushallinnon hirmuja. Voi sitä olla jokaisella puolella tämänkin teeman parissa. Myynti- ja markkinointitaitoja tarvitaan kaikkialla. Haen voittoa luonnolle ja planeetalle.
Nikkola työskenteli aikaisemmin Seppälän koulukuvilla myyntitöissä sekä viimeiset kaksi vuotta ympäristösuunnittelijana. Hän hankki yritykselle muun muassa EkoKompassin, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä sertifikaatti.
– Sertifikaattien taustalla on jatkuva parantaminen. Yrityksen pitää tiedostaa, missä asioissa on parannettavaa ja keskittyä niihin.
Nikkola kertoo olleensa kiinnostunut ympäristöasioista koko elämänsä.
– Oli kova palo tehdä luonnon puolesta enemmän.
Ympäristönsuojelulla on kiire. Nikkola on huolissaan, mutta huoli saa myös toimimaan.
– Ehkä aika voi tulla vastaan. Ei auta vajota suohon, vaan pitää tehdä asioita.
Teksti & kuvat: Johannes Roviomaa
Hanna Nikkola, Suomen luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyöpäällikkö, ympäristösuunnittelija (AMK), tradenomi (yAMK), Tradenomiliiton jäsen.
Syntynyt vuonna 1987 Helsingissä.
Työskennellyt Seppälän Koulukuvilla vuodet 2011–2019.
Harrastukset: Juoksu, lukeminen, metsässä samoilu
Perhe: Naimisissa
