Lahdella on ensi vuonna näytön paikka, sillä se on valittu ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi.
– Meillä on osaamista ja tahtoa. Rekrytoinneissa huomioidaan asiantuntijoita, joilla on kokemusta kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen liittyvissä asioissa, sanoo Kirsi Kujala, joka työskentelee kaupunginpuutarhurina Lahden kunnallistekniikan osastolla.
Hänen vastuullaan on katujen, puistojen, satamien, leikkikenttien ja viheralueiden kehittäminen ja ylläpito.
Kujala ajautui omien sanojensa mukaan ” vahingossa” puutarha-alalle opiskelemaan hortonomiksi ja sitten opettajaksi. Hän on opettanut muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla poikien erityisluokkaa. Lahteen hän tuli vuonna 1990 vihersuunnittelijaksi ja viihtyi työssä kymmenen vuotta. Vuodesta 2016 lähtien Kujala on ollut kaupunginpuutarhurina.
Nyt hän ohjaa kymmenhenkistä työryhmää, joka vastaa metsäyksiköstä, vihersuunnittelusta, rakennuttamisesta, kalusteiden ja puiden hoitamisesta sekä omaisuusrekisterin ylläpidosta. Tänä vuonna kunnallistekniikka palkkasi myös taidekoordinaattorin.
– Neuvomme muun muassa sivistystoimea ja liikuntapalvelua viherasioissa. Myös rakennuslupa-asioissa autamme, sillä niihin on sisällytettävä aina vihersuunnitelma.
Lahden kaupunki on kasvanut nopeasti sodan jälkeen ja sen historiassa on näkynyt monenlaisia trendejä. Kujala kertoo, että 1970-luvulla leikkialueita rakennettiin paljon, koska kaupunkiin muutti paljon lapsiperheitä. Tuolloin kaupunginpuutarhurit määräsivät jopa yksityistonttien siisteydestä.
Kujalan mukaan Lahti on ollut edelläkävijä viheralueiden kehittämisessä jopa valtakunnallisesti.
–Tutkijat tekivät kaupunkien välistä vertailua 1980-luvulla. He laskivat esimerkiksi, montako neliötä kaupungeissa on viheralueita ja paljonko niihin käytetään rahaa.
Viheralueiden määrä kaupungeissa ei muutu nopeasti, mutta ne eivät myöskään katoa mihinkään kovin helposti.
Kujalalle on tärkeää, että olemassa olevaa infrastruktuuria korjataan ja pidetään kunnossa.
–Haluan pitää rakennetun ympäristön kunnossa. Edellinen kaupunginpuutarhuri oli enemmän uuden rakentaja.
Kujalan mielestä kaupunkien ylläpidossa, erityisesti puutarhanhoidon osalla, on palattu osittain takaisin kiertotalousajatteluun.
–Puutarhurit ovat jo sata vuotta sitten Suomessa hyödyntäneet sadevedet ja kompostin kasvualustana. He ovat olleet tehokkaita kierrättämään kaiken ympärillä olevan.
Voimakkaan taloudellisen kasvun aikana ajatus unohtui. Kaupungin oli helpompaa ostaa tuotteita muualta kuin kierrättää.
Puutarhuri näkee jokapäiväisessä työssään kaupunkitasolla luonnon moninaisuuden muutoksia ja vuodenaikojen vaihteluita. Työ on jatkuvaa tasapainoilua estetiikan ja palvelevan käytännöllisyyden välillä. Puutarhurin työ on hyvin lähellä ihmisten elämää ja arkea. Hoidetun puiston tavoite on, että alue on viihtyisänä mahdollisimman pitkään, keväästä syksyyn.
Kujala on oppinut luonnosta työn, koulutuksen ja elämänkokemuksen kautta.
–Toivoisin, että käsityskykyni ja ymmärrykseni on laajentunut koko ajan. Emme voi ohjata luontoa koskaan täysin. Suloinen sekamelska on lajistoltaan parempi.
Puutarhurin on ymmärrettävä, että kaikkea ei voi hallita. Kujala antaa esimerkiksi valkoposkihanhet, joiden kanta on lisääntynyt valtavasti.
–Emme me voi hanhia opastaa kylteillä. Ihmisen pitäisi olla näissä asioissa viisaampi. Meillä ei ole laillisia keinoja puuttua tilanteeseen. Lahdessa hanhiasioissa on jo sotaisia piirteitä.
Lämmin talvi lisäsi kaupungissa rottien määrää. Vieraslajeista espanjansiruetana aiheuttaa päänvaivaa myös puutarhureille.
Koronakevään aikana ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotipaikkakunnillaan, lähipuistoissa ja luonnossa.
Viheralueet ovat matalan kynnyksen harrastepaikkoja, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa ja mennä ulkoilemaan.
–Viheralueilla oleskelu rauhoittaa mieltä ja on tutkitusti tärkeää.
Kujala kertoo, että kunnallistekniikka on tänä vuonna saanut paljon risuja ja ruusuja kaupunkilaisilta.
–Luonto- ja lähialueiden arvostaminen on lisääntynyt ja ihmiset ovat huomanneet, että lähellä voi olla myös kaunista.
Tekniikan asiantuntijoilla on Kujalan mukaan valtakunnallisesti merkittävä rooli kaupunkien toiminnassa. Pyörätiet, luontoreitit, vesihuolto, kierrätysasiat, katujen rakentaminen, pinnat, materiaalien uusiokäyttö, ympäristövalvonta, luettelee Kujala.
– Lahdessakin korostetaan tiedolla johtamista ja tutkimusta, mutta käytännön asioiden eteenpäin saattamisessa tekniikan asiantuntijat ovat suunnittelemassa, päättämässä ja neuvomassa ihmisiä.
Kujalan mukaan Lahden kaupunki on tehnyt ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, erityisesti pohjavesien suojelutyössä, josta muut kaupungit voisivat ottaa opiksi.
– Vesiensuojelu on ollut hyvä esimerkki muillekin kaupungeille. Sen eteen tehdään paljon työtä.
– Minulle Lahti on kaunis, siisti, vihreä ja kompakti kaupunki, josta on lyhyt matka pääkaupunkiseudulle ja muihin kaupunkeihin.
Teksti & kuvat: Johannes Roviomaa
Kirsi Kujala
Lahden kaupunginpuutarhuri, KTK Tekniikan asiantuntijat ry:n jäsen, hortonomi (AMK).
Syntynyt vuonna 1963 Mäntsälässä.
Hortonomi (maisemasuunnittelu) HAMK, 1987. Ammatillinen opettajan tutkinto HAMK, 1993.
Päätoiminen tuntiopettaja, Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos 1988–1990. Suunnitteluhortonomi, Lahden kaupunki 1990-2000. Apulaiskaupunginpuutarhuri, Lahden kaupunki 2000–2016. Kaupunginpuutarhuri, Lahden kaupunki 2016–.
KTK Tekniikan asiantuntijat ry:n jäsen ja liittohallituksessa 2012–2015. Tekniikka ja Terveys KTN ry hallituksen jäsen 2012-2015. Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry hallituksen jäsen 2003–2012, puheenjohtaja 2012–2015.
Harrastukset: puutarhan- ja metsänhoito, luonto, matkailu, järjestötoiminta
Perhe: Aviomies
