Akavalaiset ilmastotyössä: WWF Suomen pääsihteeri, kauppatieteiden tohtori, Suomen Ekonomien jäsen, Liisa Rohweder

“Pakko olla toiveikas ja uskoa, että maat lähtevät torjumaan ilmastonmuutosta, koska muita vaihtoehtoja meillä ei ole.”

28.2.2020

“En lähde täältä pois ennen hiilikasoja”, sanoo Liisa Rohweder, WWF Suomen pääsihteeri. Hän viittaa pääkonttorin ikkunasta näkyvään maisemaan, Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilikasoihin, jotka ovat tuttu näky helsinkiläisille.

Rohweder on ollut ympäristöjärjestö WWF:n Suomen pääsihteerinä kymmenen vuotta. Järjestöllä on toimintaa ympäri maailmaa, yli sadassa maassa.

“Luonnon monimuotoisuuden suojelu on meidän dna:ssa. Kaikki työ tähtää siihen, että luontoa suojellaan. Meidän toimintatapoja ovat tiedepohjaisuus, ratkaisukeskeisyys ja positiivisuus.”

WWF:n ja Rohwederin toive on, että kaikki maat puskevat yhdessä ilmastotoimia sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä eteenpäin.

Seuraava suuri maiden välinen ilmastokokous pidetään Skotlannissa Glasgow’ssa tämän vuoden marraskuussa.

“Pakko olla toiveikas ja uskoa, että maat lähtevät torjumaan ilmastonmuutosta, koska muita vaihtoehtoja meillä ei ole. Olen erityisen toiveikas Euroopan unionin suhteen.”

Rohwederin mukaan WWF:n tehtävä on viedä tutkimustietoa politiikkaan ja yrityksille sekä innostaa kansalaisia toimimaan ilmaston puolesta.

Tällä hetkellä ainoastaan kaksi EU-maata Suomen lisäksi on asettanut tavoitteekseen, että ilmastoneutraalius saataisiin kirjattua lakiin. Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä ja Ranska vuoteen 2050 mennessä.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

“Voimme Suomessa olla ylpeitä siitä, että meillä on maailman kunnianhimoisin ilmasto-ohjelma. Olen viestinyt hallitukselle paljon siitä, että me voimme pienenä maana ottaa johtajuutta ja näyttää, miten ilmastonmuutoksen torjunta ei romahduta hyvinvointivaltiota. Nyt hallituksella on näytön paikka.”

Rohweder haluaisi, että ihmiset ymmärtävät kahden yhtäaikaisen kriisin – ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen – vaikutukset kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hän piti jo 1990-luvulla Helsingin kauppakorkeakoulussa luentoja kestävästä kehityksestä. Silloin Rohweder koki olevansa musta lammas kauppatieteilijöiden joukossa, koska oli kiinnostunut ympäristöasioista.

“Kukaan ei enää sano, että mitä ihmeen höttöä ajat eteenpäin.”

Samat luentokalvot Rohweder voisi ottaa edelleen esiin kertoessaan ihmisille ilmastonmuutoksen syistä. Kansainvälinen tiedeyhteisö on näkemyksessään yksiselitteinen: ihmiskunnan on lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö nopeasti ja siirryttävä uusiutuviin energiamuotoihin.

Rohweder toivoo, että ihmiset tunnistaisivat ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon moninaisuuden häviämisen yhtä suureksi ongelmaksi planeetalle.

WWF julkaisi hiljattain tietopankin, johon on koottu miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen luontoon.

Rohwederin mukaan Suomen myyntivaltti olisi näyttää miten kansalaisjärjestöjen edustajat, poliitikot ja asiantuntijat neuvottelevat samoissa pöydissä, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen kokouksissa.

WWF on ollut mukana rinta rinnan neuvottelemassa ilmastokokouksissa osana Suomen valtion delegaatiota.

“Voimme kaikki olla aivan vapaasti myös eri mieltä asioista. Se on todellinen demokratian esiintyminen.”

WWF järjestää huhtikuun ensimmäisellä viikolla Pikkuparlamentissa seminaarin, jonka tarkoitus on haastaa ministereitä ja kansanedustajia edistämään ilmastotavoitteita.

Rohweder nostaa esille vuonna 2006 julkaistun Sternin raportin, joka käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen. Nyt ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ovat yrityksille vielä merkittävästi suuremmat.

“Yrityksillä on todella iso rooli koko hankintaketjun osalta muuttaa toimintaa hiilineutraaliksi ja ottaa vastuu monimuotoisuuden säilymisestä.”

Suurimmat hiilijalanjäljet ovat varakkailla ihmisillä. Tämän takia Rohweder korostaa, että siirtymän kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa pitää olla oikeudenmukainen kaikille ihmisille.

“Suuri osa niistä ihmisistä, joita tapaan, on Suomen Ekonomien jäseniä. Merkittävä osa jäsenistä on päättävissä asemissa.”

Rohwederin mukaan tehokkaat ilmastotoimet tuovat myös taloudellista hyvinvointia.

“Davosin kokouksessa sanottiin, että ilmasto- ja ympäristökriisit ovat suurimpia uhkia myös taloudelle. Sen takia teemme paljon yhteistyötä myös finanssisektorin kanssa. Haluamme saada sijoittajat muuttamaan käyttäytymistään.”

WWF valittiin helmikuussa yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista keskisuurten yritysten sarjassa Great Place to Work -kilpailussa. Työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi WWF:n jäsenmäärä ja liikevaihto kasvavat koko ajan.

Kymmenessä vuodessa WWF:n tulot ovat kasvaneet kolmesta miljoonasta kymmeneen miljoonaan. Se on mahdollistanut henkilöstömäärän ja kansainvälisen yhteistyön kasvua.

Myös yksittäisten suomalaisten antamien lahjoitusten määrä on nousussa.

 

Teksti & kuvat: Johannes Roviomaa