Akavan asiantuntijat arvioivat hallitusohjelmaa

Kuusi Akavan asiantuntijaa arvioi uutta hallitusohjelmaa Akavan ja korkeakoulutettujen näkökulmasta. Mikä sai kiitosta ja mitä olisi voinut tehdä paremmin?

03.06.2019

Heikki Taulu: Työllisyyden edistämistyön aikataulu on tiukka

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallituksen muodostaja Antti Rinne on kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt mukaan neuvotteluihin työllisyysasteen nostamiseksi. Työllisyyden edistämiseksi tehtävän, kolmikantaisesti toteutettavan, ensimmäisen vaiheen aikataulu on erittäin tiukka. Syksyn budjettiriiheen mennessä pitäisi hallitusohjelman kirjauksen mukaan olla valmiina esitys 30 000 työllisen lisäämiseksi.

Akava tavoittelee vähintään 75 prosentin työllisyysastetta, joten lähtökohtaisesti suhtaudumme myönteisesti hallituksen tilaustyöhön. Työllisyyden tasossa on vielä parannettavaa kaikissa ryhmissä, myös korkeakoulutetuilla, joskin tiedetään, että esimerkiksi vähän koulutettujen tai maahanmuuttajien joukossa työllisyysaste on matalammalla tasolla kuin muilla ryhmillä. Työllisyyden lisäämisen suurin potentiaali on työttömissä.

Työttömyysturvan aktiivimallin tilalle tarvitaan uudistus, joka korostaa työttömän oman työnhaun tärkeyttä palveluita unohtamatta. Palveluissa olisi tärkeää, että määrän lisäksi painotetaan myös laatua ja vaikuttavuutta.

Akavan hallituksessa käsitellään työllisyysasioita ja kolmikantaista valmistelutyötä 10.6.2019.

 

 

Pasi Sorjonen: Hallitusohjelman keinot työllisyystavoitteiden toteuttamiseen hataran oloiset

Hallitus aikoo kasvattaa valtion menoja siten, että ne ovat 1,2 miljardia euroa suuremmat vuonna 2023 kuin valtiovarainministeriön keväisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Koska tämä raportti arvioi valtiontalouden pysyvän alijäämäisenä jopa ilman uusia pysyviä menojen lisäyksiä, herää kysymys, miten kasvavat menot aiotaan rahoittaa.

Julkisen talouden rahoitus luottaa vahvasti siihen, että Suomen talouskasvu jatkuu varsin kohtuullisena. Tämä on edellytys sille, että työllisyysaste voi kohota hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin, jonka myötä verotulot kasvavat. Työllisyystavoite on sinänsä hyvä, mutta ohjelmassa olevat keinot luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja ovat hataran oloiset. Parannukset työn tekemisen kannustimiin loistavat poissaolollaan ja kaavailtu kotitalousvähennyksen leikkaaminen suorastaan vähentää työpaikkoja.

Verotuksen osalta toivoimme selvempää painopisteen muutosta. Nyt haittojen verotusta kiristetään, mutta työn verotuksen keventäminen jää nähtävästi vähäiseksi ja silloinkin koskee vain pieni- ja keskituloisia. Selkeä kirjaus tuloveroasteikon tulorajojen vuosittaisista tarkistuksista on myönteinen asia. Asuntolainakorkojen vähennysoikeutta verotuksessa on pienennetty suunnitelmallisesti jo pidemmän aikaa. Vähennyksen kaavailtu lopettaminen nopeammassa aikataulussa ei pitäisi nykyisellä korkotasolla olla iso asia.

 

Lotta Savinko: Tasa-arvon painotus odotettavissa, perhevapaakirjaus jäi vajaaksi

Uuden hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä, toimiva sopimisen kulttuuri ja työelämän reilut pelisäännöt. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomea tavoitellaan neljän eri tavoitteen kautta: aktiivisella työllisyyspolitiikalla, tasa-arvoisella työelämällä, sopimisen vakauden ja luottamuksen työmarkkinoilla sekä osaamisen turvalla työn murroksessa.

Tasa-arvon painotus oli odotettavissa. Akavan näkökulmasta on ilahduttavaa, että uusi hallitus edistää perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.

Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän sekä rekrytointisyrjinnän ehkäisemisen on tärkeä kirjaus.  Perhevapaalta palaavan työsuhdeturvaa parantamista ryhdytään selvittämään. Perhevapaakirjauksen sisältö jäi puolitekoiseksi. Sinällään kirjaus, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia, vaikuttaa työelämän epätasa-arvon syihin. Kokonaisuuden onnistuminen määräytyy sen mukaan, kuinka perhevapaauudistus muutoin rakentuu ja kuinka paljon joustavuutta järjestelmään saadaan.

Työmarkkinoiden vakautta ja luottamusta rakennetaan nyt toisin elementein kuin edellisellä hallituskaudella. Hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää. Paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Paikallisen sopimisen lisääminen henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä sekä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta rakentaa luottamusta. Paikallisen sopimisen tulisi kehittyä tasapainoisesti ja työllisyyttä sekä kilpailukykyä tukien. Yhteistoimintalain uudistaminen ja yhteistoiminnan parantaminen henkilöstön osallisuutta lisäämällä tukee tätä tavoitetta.

Katri Ojala: Sosiaaliturvan uudistus toteutetaan odotetusti parlamentaarisessa valmistelussa

Sosiaaliturvauudistus on toteutetaan odotetusti parlamentaarisessa valmistelussa ja vaiheittain kahdella eduskuntakaudella. Akava pitää lähestymistapaa järkevänä ja kannattaa myös hallitusohjelman kirjausta etuuksien ja palveluiden nykyistä paremmasta yhteensovittamisesta. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan suunnatut lisäpanostukset jäävät käytännössä kuitenkin vaatimattomiksi, mikä asettaa haasteita palvelujärjestelmän kehittämiselle.

Sosiaaliturvauudistuksen lähtökohtana on komiteatyö, jossa valmistellaan toimenpiteet perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi. Lisäksi toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus ja yhtenäistetään ansioperusteisten etuuksien määräytymistä. Akava korostaa, että ansioturvan kehittäminen on syytä toteuttaa erillisenä prosessina. Hallitusohjelman mukaan komitea selvittää yleisen asumistuen kehittämistarpeet erillisenä muista etuuksista. Akava pitää asumistuen uudistamista tärkeänä ja katsoo, että uudistuksen tukena tulee toteuttaa laaja-alaisia toimenpiteitä asuntopolitiikassa.

Jossain määrin yllättävänä voidaan pitää selvitystä mahdollisuudesta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Lisäksi hallitus haluaa toteuttaa negatiivista tuloveroa koskevan kokeilun. Työtulotuen ja negatiivista tuloveroa koskevan kokeilun sekä sosiaaliturvauudistuksen ja etuuksien välinen kytkentä jää hallitusohjelmassa epäselväksi.

Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen. Lisäksi hallitus haluaa kolmikantaisen selvityksen siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Akava painottaa, että Suomen työeläkejärjestelmä on ansioperusteinen eli eläkettä karttuu kaikille yhtäläisesti suhteessa ansaittuihin työansioihin. Ansaitut työeläkkeet ovat omaisuuden suojan piirissä. Työeläkejärjestelmän sisällä ei siten ole mahdollista toteuttaa tulonsiirtoja, vaan tätä varten on olemassa verorahoitteinen kansaneläkejärjestelmä.

Vesa Vuorenkoski: Hallitusohjelmassa haetaan innovaatiopolitiikalta kasvua

Akava on esittänyt innovaatiopolitiikan tavoitteeksi neljän prosentin bruttokansantuoteosuutta rahoitukseen ja toiminnan tehostamista muun muassa vahvistamalla yritysten sekä julkisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Uudessa hallitusohjelmassa on kaikkea tätä. Ohjelmasta löytyvät globaalit megatrendit ja tiekartta innovaatiorahoituksen kasvattamiseen Akavan tavoitteen mukaisesti. Sisällöllisesti innovaatiopolitiikan ohjausta luvataan parantaa laatimalla kestävän kasvun strategia, luomalla innovaatiokumppanuusmalli sekä kehittämällä kasvupolitiikan koordinaatiota.

Hallituksen suunnittelemat innovaatiopolitiikan hankkeet ovat sanalla sanoen hyviä. Kysymysmerkin voisi kuitenkin asettaa rahoituksen kohdalle. Suomi on OECD-maiden heikoimpia yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa. Tiedämme kuitenkin, että yritykset tuottavat noin kaksi kolmasosaa kaikesta innovaatiotoiminnasta ja että yritysten innovaatiotoimintaan suunnattu julkinen tukieuro  tuottaa kaksi euroa yrityksen omaa investointia.

Akava on esittänyt rahoitusohjelmaa, joka edellyttäisi yritysten tukemista noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa nykyistä enemmän. Hallitusohjelmassa ei käy ilmi, kuinka paljon Business Finlandin kautta tukea suunnataan. Sen tiedämme, että yritystuista hallitus leikkaa kaiken kaikkiaan 100 miljoonaa euroa. Jos rahoitusta innovaatiotoiminnalle ei järjestetä, hallitusohjelman toiveet jäävät tyhjän päälle.

Hanna-Maija Kause: Sote-vastuu siirtyy maakunnille

Perusrakenne julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on pitkälti sama kuin edellisellä hallituksella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään 18 maakunnalle. Suurin muutos verrattuna edellisen hallituksen suunnitelmiin on, että laajan valinnanvapauden toteuttaminen jää pois. Sote-järjestäjien määrä vähenee alle kymmenesosaan nykyisestä, kun järjestämisvastuu siiryessä kunnilta maakunnille. Tämä on ollut Akavan ja sen soteliittojen kannattama tavoite.

Tulevan hallituksen sotemalli nojaa edellisen hallituksen suunnitelmia vahvemmin palveluiden julkiseen tuotantoon. Soten parlamentaarinen valmistelutyö painottuu maakuntien monialaisuuden ja verotusoikeuden sekä monikanavarahoituksen purkamisen valmisteluun. Soten keskeiset lait pyrittäneen valmistelemaan mahdollisimman pitkälle edellisen hallituksen tekemän valmistelun pohjalta. Sosiaali- ja terveyspuolella suoria tulonsiirtoja sekä panostuksia palvelujen sisältöjen parantamiseen lisätään. Myös varhaiskasvatukseen on luvassa merkittäviä panostuksia, kun esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään.

Ilahduttavaa on, että hallitusohjelmassa nostetaan esiin työkyvyn tukeminen osatyökykyisiin painottuvan työkykyohjelman sekä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman kautta. Osana jälkimmäistä käynnistetään myös työ- ja toimintakykyyn liittyvän tutkimuksen turvaamiseen räätälöitävä työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Akava on korostanut työkyvyn ja työhyvinvoinnin järjestelmällistä kehittämistä, joten tämä on tervetullutta.

Ida Mielityinen: Hallitus lisää koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta hiipuvasta talouskasvusta huolimatta

On hienoa, että hallitus rakentaa tulevaisuutta lisäämällä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta hiipuvasta talouskasvusta huolimatta. Rahoitustason korotus ei vastaa täysin odotuksia, mutta toisaalta rahoituksen tason sitominen indeksiin takaa kustannustason nousua vastaavan rahoituksen, mikä on pitkällä aikavälillä tärkeä päätös.

Korkeakoulutuksessa on edelleen varauduttava uudistuksin kohdentamalla nykyisiä resursseja uudelleen. Erityisesti korkeakoulutettujen ikäluokkaosuuden nosto ja jatkuvan oppimisen haasteet edellyttävät sekä uusia resursseja että toiminnan uudistamista. Tutkimusrahoituksen kokonaisuuden analysointi on erinomainen tavoite. Tarkastelussa tulee huomioida myös korkeakoulujen perusrahoituksen kokonaisuus. Osaamiskeskittymien kehittäminen on oiva tapa lisätä kustannustehokkuutta ja luoda mahdollisuuksia uusille innovaatioille.

Oppivelvollisuusiän nosto on hallitukselta rohkea päätös. Hallitusohjelman linjaukset raamittavat kehittämistoimia oikeansuuntaisesti painottamalla koulutuksen lisäksi ohjausta ja oppilashuollollisia palveluita perus- ja toisella asteella. Olennaista on määrittää mittarit uudistuksen onnistumiselle sekä perustaa uudistukset tutkimustiedolle.

Suomen talous on yhä voimakkaammin riippuvainen osaamisesta. Akava on tyytyväinen, että jatkuvan oppimisen haasteita ryhdytään ratkaisemaan parlamentaarisessa ryhmässä. Laajapohjainen ja kunnianhimoinen työ on tarpeen, sillä tarvittavat resurssit, lainsäädäntö ja päätösvalta ovat osaamisen kehittämisessä pitkälti hajautettuna.

Lue lisää aiheesta