Hyvää ja huonoa kehysriihen päätöksissä
Viimeisen budjetin kehyksiä eli niin sanotun vaalibudjetin raameja laativa hallitus on aina hankalassa paikassa. Juoksun rytmiä on muutettava äänestäjille suosiollisemmaksi. Tällä kertaa tilanne ei ollut niin vaikea kuin joskus ennen on ollut. Kansainvälisen talouden veto ja työmarkkinoilla tehdyt kilpailukykyä parantavat palkkaratkaisut ovat saaneet Suomen talouden nousuun ja helpottaneet hallituksen elämää.
Rytmin vaihdos näkyy myös nyt sovitussa julkisen talouden suunnitelmassa ja sen ohessa tehdyissä päätöksissä. Talouden nousukaudella työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja näin hallitus pyrki tekemään. Tavoite on oikea ja päätöksiä pystyttiin myös tekemään.
Tälle hallitukselle on annettava erityismaininta omien päätösten korjaamisesta. Jo vaalikauden alussa hallitus perui lukuisia esityksiään ja toimintamalli jatkuu vielä tässäkin kehyksessä. Työttömyysturvan leikkuriksi kaavailtua aktiivimallia päätettiin korjata fiksummaksi ja koulutukseen tehtyä miljardileikkausta paikataan joillakin miljoonilla. Suunta on hyvä.
Näkökulma, jota ei ole toistaiseksi otettu esiin, on, muodostaako irtisanomiskriteerien muutos kasvuesteen pienille yrityksille. Tarvitsemme kasvuyrityksiä, joten tässä kohtaa on ristiriita. Yritysten välinen jakautuminen suuriin ja pieniin korostuu.
- Vesa Vuorenkoski, vastaava lakimies
Turvallisuuspanostuksia jatkettiin
Akava esitti kehysriihikannanotossaan, että panostuksia sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen jatketaan. Näin hallitus tekikin.
Poliisin toimintaa turvataan. Uudella lisärahalla varmistetaan poliisien määrän pitäminen 7200 poliisissa. Se on myönteistä, mutta kokonaistarve olisi paljon suurempi, 7850 poliisia.
Rajavartiolaitos saa kehyskaudella (2019–2022) lisää voimavaroja yli 21 miljoonaa euroa. Niitä kohdennetaan erityisesti rajatarkastuksiin ja niiden sujuvuuteen.
Myös uuden tiedustelulainsäädännön velvoitteet maksavat. Uusia voimavaroja kohdennetaan suojelupoliisille yhteensä 12,5 miljoonaa euroa, mistä valtaosa on varattu tiedustelulain toimeenpanoon.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja lisätään edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden tuntuvasti, 46 miljoonalla eurolla.
- Pekka Piispanen, johtaja
Tervetulleita korjausliikkeitä aktiivimalliin
Hallitus päätti kehysriihessä tehdä tarpeellisia korjausliikkeitä työttömyysturvan aktiivimalliin. Jatkossa aiempaa laajempi joukko kouluttautumisen tapoja hyväksytään mallissa aktiivisuuden osoittamiseksi. Esimerkiksi ammattiliittojen ja niiden perustamien työllistämisyhdistysten tarjoama työllistymistä edistävä valmennus, koulutus tai muu toiminta on mahdollista saada hyväksyttyjen toimien listalle.
Hallitus on esittämässä lainmuutosta, jonka perusteella työtön henkilö saa ilman päätoimisuuden arviointia opiskella korkeintaan kuuden kuukauden ajan ammatillisia valmiuksia antavia tai yritystoimintaa tukevia opintoja. Uudistus on erinomainen lisä työttömyydenaikaisiin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin ja se lisää työttömyysturvan joustavuutta, mikä sinänsä on arvokas tavoite.
Kehysriihessä hallitus päätti, että uuden lain mukaiset opinnot hyväksytään jatkossa työttömyysturvan aktiivimallissa aktiivisuudeksi. Tämä muutos on varmasti omiaan lisäämään halukkuutta työttömyydenaikaiseen opiskeluun.
Akava on esittänyt myös omatoimisen työnhaun hyväksymistä työttömyysturvan aktiivimallin aktiivisuuskriteeriksi. Työttömälle henkilölle tehtävässä velvoittavassa työllistymissuunnitelmassa voidaan yhdelle tarjota työllistymistä edistävää palvelua, mutta toiselle todetaan, että työllistymiseen pyritään omatoimisella työnhaulla. Työttömyysturvan aktiivimallissa ensimmäinen säilyttää työttömyysetuuden tason toteuttamalla työllistymissuunnitelmaa – eli osallistumalla palveluun – mutta jälkimmäinen ei. Tilannetta ei voi pitää oikeudenmukaisena ja edellytämmekin, että kehysriihessä todetun aktiivimalli 2:n eli aktiivisen työnhaun mallin jatkovalmistelussa tähänkin asiaan löydetään tyydyttävä ratkaisu.
- Heikki Taulu, ekonomisti
Kehysriihessä iloisia yllätyksiä, mutta myös pettymyksiä
Tämänkertainen kehysriihi oli koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen osa-alueelta yhtä aikaa positiivinen yllättäjä ja pettymyksen tuottaja. Akava on iloinen, että hallitus nosti tärkeimpien päätösten kärkeen jatkuvan oppimisen reformin. Akavan voimakkaasti ajama ja ideoima malli työttömien opiskelun helpottamisesta etenee myös resurssien kera.
Odotetusti kehysriihessäkään hallitus ei perunut aiempia koulutuksen leikkauspäätöksiä ja esimerkiksi palauttanut täysimääräistä indeksiä korkeakoulujen rahoitukseen, puhumattakaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen ”kuoppakorotuksesta”.
Hyvien kehittämislinjausten ja lupausten varjoon jäävät toki valtavat koulutusjärjestelmän perustoimintaa nakertaneet koulutusleikkaukset. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen riihi ei tuonut resursseja muualle kuin vähän jatkuvan oppimisen edellytyksiin. Muita yleisiä linjauksia kyllä tehtiin, mutta sisältö jää vielä täysin auki esimerkiksi koulutusvastuita ja tutkintokoulutusta koskevien sääntelyn joustavoittamisessa tai joustavan opiskelijavalinnan mahdollistamisessa. Uhkaa ja mahdollisuutta on ilmassa.
Tärkeitä linjauksia ovat myös tuki toisen asteen oppimateriaaleihin, lukiokoulutuksen reformi, kielenopiskelun aikaistaminen ja tutkimusrahoituksen hakemisen helpottaminen. Kiinnostavana anekdoottina kiinnitti huomiota hallituksen pöytäkirjamerkinnöissä linjaus tarkastella opintovapaata ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistamistarpeita. Hallitus oli aiemmin romuttamassa aikuiskoulutustuen muuttamalla tuen perusosan lainaksi, mutta työmarkkinajärjestöt pelastivat tuen ottamalla sen kustannukset tontilleen.
- Ida Mielityinen, johtava asiantuntija
Asiantuntijat jäävät työaikalain piiriin
Hallitus teki oikeat päätökset työaikalain uudistamisesta. Lain soveltamisala säilyy nykyisessä laajuudessaan kattaen asiantuntijat ja esimiehet. Lisäksi paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin ei tule muutoksia eli toisin sopiminen ohi työ- ja virkaehtosopimusten ei tule lakiin. Uusina asioina työaikalakiin tulevat lakisääteinen työaikapankki ja joustotyöaika. Tarkat yksityiskohdat lain uudistuksista saadaan, kun hallituksen esitys on annettu.
Hallitus teki kehysriihessään päätöksiä myös työsopimuslain muutoksista. Akava suhtautuu kriittisesti näihin päätöksiin. Kehysriihessä päätettiin, että valmistellaan työsopimuslain muutos irtisanomisperusteita koskevaan sääntelyyn. Muutoksen tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tämän tavoitteena on madaltaa tällaisten yritysten työllistämiskynnystä.
Toinen ongelmallinen kehysriihipäätös koskee määräaikaisten työsopimusten edellytysten muutosta. Muutos koskisi vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olevaa alle 30-vuotiasta. Työnantaja saisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. Työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan eriytetty sääntely kuitenkin asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Kehysriihessä tehtiin päätös myös YT-lakia koskevan selvityshankeen asettamisesta, jonka yhteydessä arvioidaan kollektiivisen irtisanomisen perusteita.
- Miia Kannisto, johtava asiantuntija
