Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus päättyy
Hallitus päätti poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Se poistetaan sekä palkansaajilta että työnantajilta vuodesta 2026 alkaen. Puoliväliriihessä arvioitiin tästä kertyvän valtiolle verotuottoja noin 190 miljoonaa euroa.
– Pidämme Akavassa näitä verolinjauksia huonoina, sillä tulonhankkimiseen liittyvät kulut on voitava vähentää verotuksessa, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra painottaa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulonhankkimiskulu, josta pitää saada verovähennys. Puoliväliriihessä päätetystä verovähennysoikeuden poistosta pitää tehdä vaikutusarviointi.
– Ammattiliitot vastaavat työehtosopimuksista ja vaikuttavat näin keskeisesti jäsentensä palkkakehitykseen. Ne tarjoavat laajoja ja laadukkaita jäsenpalveluja, joihin kuuluu muun muassa oikeudellista ja muuta työelämäasioiden neuvontaa, työsuhderiitojen hoitoa, oikeusapua, urapalveluja ja koulutusta sekä palkoista ja työehdoista neuvottelemista. Liittojen jäsenpalvelut edistävät jäsenen ammatillista osaamista ja työllistymistä, Kopra huomauttaa.
– Jäsenmaksujen verovähennyksestä luopumisen sijaan hallitus voisi harkita muita keinoja tiivistääkseen veropohjaa, kuten yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuottojen säätämistä lähdeveron piiriin. Vaihtoehtona tulisi punnita, että jäsenmaksujen verovähennysoikeus olisi osittainen, ja tietty osuus maksusta oikeuttaisi verovähennykseen tai vähennyskelpoiselle määrälle säädettäisiin yläraja taikka vähennysoikeus kytkettäisiin ennalta säädettyihin kriteereihin, Kopra ehdottaa.
– Verovähennysoikeutta ei tule missään tilanteessa poistaa ilman perusteellista vaikutusarviointia tai riittävää siirtymäaikaa. Muutoksen voimaantulo jo vuoden 2026 alusta on liian nopea aikataulu, Kopra painottaa.
Kasvun vauhdittaminen painottui enemmän kuin julkisen talouden tervehdyttäminen
– Hallituksen puolivälitarkastelusta muotoutui jopa odotettua vahvemmin kasvu- ja veroriihi. Tarve vauhdittaa talouskasvua painoi vaakakupissa enemmän kuin julkisen talouden tervehdyttäminen, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Pitkäaikaisena tavoitteena Akavassa on ollut merkittävä ansiotuloverotuksen keventäminen siten, että myös korkeimpia marginaaliveroasteita alennetaan reilusti työn tekemisen, työuralla etenemisen ja yrittämisen kannustimien parantamiseksi. Nyt toteutuu merkittävä muutos esittämäämme suuntaan. Työn verotus kevenee kaikilla tulotasoilla ja ylin marginaalivero asettuu 52 prosenttiin, Sorjonen jatkaa.
– Ansiotuloverotuksen keveneminen on tarpeellinen kasvutoimi, mutta siitä maksettava kustannus ei ole vähäinen. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sitä Akavassa vastustamme, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Yhteisöverokanta alenee kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen ja tappioiden vähennysoikeutta pidennetään peräti 25 vuoteen. Pääomatuloverotus ei muilta osin muutu. Kun yritysten tulevien voittojen verotus kevenee, investointien kannattavuus paranee ja niitä toteutetaan enemmän.
– Ansiotuloverotuksen keveneminen on tarpeellinen kasvutoimi, mutta siitä maksettava kustannus ei ole vähäinen. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sitä Akavassa vastustamme. Monia etätyötä tekeviä akavalaisia koskettaa myös verotuksen työhuonevähennyksen poistuminen, Sorjonen toteaa.
– Virvoitusjuomien, nikotiinituotteiden ja alkoholin haittaveroja korotetaan valikoidusti. Yllättävä veto on 14 prosentin arvonlisäverokannan lievä alentaminen, Sorjonen mainitsee.
Koulutus- ja osaamistason nosto vaatii pitkäjänteistä suunnitelmaa ja sitoutumista
– On hyvä, että hallitus sitoutuu korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden nostamiseen kohti 50 prosenttia ikäluokasta. Kertaluontoinen 100 miljoonan euron panostus korkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin on oikeansuuntainen päätös, sanoo johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
Hallituksen toimet korkeakoulujen rahoituksessa ovat kuitenkin ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Niiden perusrahoitusta leikataan 65 miljoonalla eurolla vuosina 2026–2028, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista kohdistetaan korkeakoulutukseen valtaosa, 52,7 miljoonaa euroa.
– Koulutus- ja osaamistason kestävään nostoon tarvitaan pitkäjänteistä ja yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista resursseihin. Siksi Akavassa korostamme, että tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltu suunnitelma, joka turvaisi korkeakoulutuksen riittävän rahoituksen tulevaisuudessakin, Kouzmitchev jatkaa.
– Koulutus- ja osaamistason kestävä nosto vaatii pitkäjänteistä ja yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista resursseihin, painottaa johtava asiantuntija Konstantin Kouzhmitchev.
– Myönteistä riihen päätöksissä oli, että tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksiin sitoudutaan ja niitä kohdennetaan ensimmäistä kertaa myös korkeakoulujen perusrahoitukseen. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on luvassa suoraa rahoitusta 30 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja vuodesta 2027 lähtien 54 miljoonaa euroa vuosittain, Kouzmitchev sanoo.
Valonpilkahduksia riihestä
– Hallitus päätti riihessä viimein toteuttaa yhdistelmävakuutuksen, jonka saamista lainsäädäntöön olemme Akavassakin tavoitelleet jo kauan. Yhdistelmävakuutus parantaa vuoroin tai samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevien sosiaaliturvaa työttömyystilanteissa, sanoo ekonomisti Heikki Taulu.
– Akavassa toivoimme toimia työttömänä opiskelun ehtojen muuttamisesta, jotta useammilla olisi mahdollisuus käyttää työttömyysaikaansa osaamisen kehittämiseen. Tästä ei riihessä valitettavasti tehty päätöstä, Taulu harmittelee.
Ekonomisti Heikki Taulu pitää valonpilkahduksena, etta kauan kaivattu yhdistelmävakuutus toteutuu, mikä parantaa vuoroin tai samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevien sosiaaliturvaa työttömyystilanteissa.
– Hallitus selvitytti talven aikana työttömyysturvassa niin sanottua universaalia ansiosidonnaista sekä ansioturvan keston lineaarista mallia. Näistä ei toistaiseksi aloiteta jatkovalmistelua, mitä voi nykytilanteessa pitää hyvänä päätöksenä. Riihessä päätettiin työllisyydenhoidon norminpurkukokeilusta, joka voi antaa hyödyllistä tietoa työvoimapalveluiden kehittämiseksi, Taulu kertoo.
Hallintoedustus kuntoon
– Hallituksen päätös hallintoedustuksen laajentamisesta pienempiin yrityksiin, joissa on 100 työntekijää, on oikeasuuntainen, mutta olemme Akavassa vaatineet soveltamisalarajan laskemista nykyisestä 150:stä 50:een. Olemme myös painottaneet, että hallintoedustus pitää sijoittaa ainoastaan joko todelliseen johtoryhmään tai hallitukseen, jossa päätökset tehdään. Olemme tyytyväisiä tähän linjaukseen, koska nykyisin hallintoedustus järjestetään yrityksessä liian usein lain hengen vastaisesti paikkaan, jossa ei tehdä tosiasiallisia päätöksiä, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto.
Johtava asiantuntija Miia Kannisto näkee hallintoedustukseen tehdyissä muutoksissa hyvänä, että hallintoedustus pitää järjestää joko todellisessa johtoryhmässä tai hallituksessa, jossa päätökset tehdään. Soveltamisen alaraja olisi tullut laskea 50 työntekijään.
– Olemme tyytyväisiä, että hallitus päätti puoliväliriihessä luopua ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta. Korvaavana toimena se kuitenkin esittää, että jatkossa työnantaja päättäisi säästövapaan pitoajankohdan kuten muistakin vuosilomien ajankohdista, ellei muuta sovita. Nyt vuosilomalain mukaan säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määrääminään kalenterivuosina, Kannisto jatkaa.
Yritystukien uudistaminen jäi puuttumaan
– Valtion tehtävänä on luoda edellytyksiä yrittäjyydelle. Hallitus päätti puoliväliriihessä toimista, joilla se toivoo vauhdittavansa investointeja, kasvua ja yrittäjyyttä. Yhteisöveron alentamisen vaikutuksista asiantuntijat ovat erimielisiä. Tappioiden vähennysoikeuden pidennys 25 vuoteen tukee kasvuyrityksiä, joiden mahdollisuudet hyötyä yhteisöveron alennuksesta ovat vähäisemmät, kun ne eivät välttämättä tee voittoa voimakkaan kasvun vaiheessa, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Pitkäaikainen tavoitteemme työn eri muotojen sujuvammasta yhdistämisestä ja paremmasta turvasta toteutuu, kun työttömyysturvan yhdistelmävakuutus otetaan käyttöön. Tämä helpottaa itsensätyöllistäjien asemaa, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Pitkäaikainen tavoitteemme työn eri muotojen sujuvammasta yhdistämisestä ja paremmasta turvasta toteutuu, kun työttömyysturvan yhdistelmävakuutus otetaan käyttöön. Tämä helpottaa itsensätyöllistäjien asemaa. YEL-järjestelmän kehittämisestä on meneillään selvitystyö. Hallitus linjasi kuitenkin jo hieman ennenaikaisesti, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy jatkossa selkeämmin ”todellisten tulojen mukaan”. Yrittäjän todellisten tulojen määrittely eri yhtiömuodoissa ei ole aivan yksinkertaista. Olisi tärkeää odottaa selvityksen valmistumista ja sitten tehdä valistuneet päätökset, Tuovinen toteaa.
Yritystukien rohkeasta uudistamisesta ei tälläkään kertaa tehty päätöksiä, mutta niitä vähennetään 12 miljoonan edestä.
Kaivatut maahanmuuttopäätökset puuttuivat kasvupaketista
– Hallitus ei tehnyt merkittäviä päätöksiä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistämiseksi, vaikka useat asiantuntijatahot ovat nostaneet toistuvasti esille maahanmuuton tärkeyden Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Hallitus ei tehnyt merkittäviä päätöksiä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistämiseksi, vaikka useat asiantuntijatahot ovat nostaneet toistuvasti esille maahanmuuton tärkeyden Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Akavassa olemme painottaneet kansainvälisten erityisasiantuntijoiden määrän kolminkertaistamista muun muassa panostamalla sujuviin maahantuloprosesseihin ja kotoutumiseen. Samasta aiheesta on puhunut Risto Murron Kasvuriihi-työryhmä. Kunnianhimoiset kasvupäätökset jäivät kuitenkin uupumaan maahanmuuton suhteen, vaikka kansainvälisten osaajien merkitystä kehysriihen taustadokumenteissa sivuttiinkin, Sahamies toteaa.
Ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä päästösektorin varaan
– Hallitus ei peruuttanut ilmastolain tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta puoliväliriihen päätökset eivät riitä tarvittavien hiilinielujen saavuttamiseksi. Keskeiseksi toimenpiteeksi hallitukselta jää lähinnä teknisten nielujen ja biotalouden mainitseminen. Vaikuttaa, että kukaan ei enää usko komission miljardisanktioihin maankäyttösektorin tavoitteiden alituksesta, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Joissain yhteyksissä on jo väläytelty hiilineutraaliuiden saavuttamista vähentämällä päästöjä nopeutetusti, mutta katsomme Akavassa, että myös maatalouden ja maankäytön on löydettävä uskottava polku, joka noudattaa edes vähän ilmastolain henkeä. Tämä tukisi luonnon monimuotoisuuttakin, Rekilä huomauttaa.
– Hallitus ei peruuttanut ilmastolain tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta puoliväliriihen päätökset eivät riitä tarvittavien hiilinielujen saavuttamiseksi, huomauttaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Nyanssina Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran valtuuksiin tehtiin 20 miljoonan euron lisäys, joita ei ainakaan riihipaperissa jyvitetä ilmastotoimiin. Puhtaan sähkön saatavuuden kannalta on hyvä, että Fingridin ja Gasgridin toimintaa vahvistetaan, vaikka vedynkin käyttöönotossa joidenkin usko alkaa horjua.
Puoliväliriihen päätöksiä rahoitetaan valtion henkilöstön eläkerahastosta
Puoliväliriihen veronkevennykset katetaan osin huomioimalla dynaamiset vaikutukset, jotka näkyvät täysimääräisesti vasta vuosien viiveellä. Julkiseen talouteen jää vajausta, jonka hallitus aikoo kattaa ottamalla noin miljardin euron suuruisen siirron Valtion Eläkerahastosta (VER) vuonna 2027.
Johtava asiantuntija Katri Ojala nostaa esiin, että puoliväliriihen päätöksiä rahoitetaan Valtion Eläkerahastosta (VER). Hallitus aikoo tehdä sieltä noin miljardin euron suuruisen siirron, mikä on poikkeuksellinen toimi.
– VERin rahastoinnin tarkoituksena on varautua valtion tuleviin eläkemenoihin ja tasata eläkemenojen vaihteluita. VER siirtää vuosittain valtion talousarvioon lain määräämän osuuden valtion eläkemenojen kattamiseksi. Eläkemenojen rahoitustarve on kasvussa, ja VERin valtion talousarviosiirto kasvaa lain mukaan 40 prosentista 45 prosenttiin eläkemenosta asteittain vuosien 2024–2028 aikana, kertoo johtava asiantuntija Katri Ojala.
Hallitus päätti puoliväliriihessä, että vuodelta 2027 VERstä tehtävää siirtoa lisätään kertaluonteisesti 18,7 prosenttiyksiköllä siten, että siirrettävä määrä on yhteensä 63,9 prosenttia. Tämä vähentää valtion velanottotarvetta vuonna 2027 noin 1 050 miljoonaa euroa.
– On jo ennestään arvioitu, että VERin rahastointiaste laskee. Päätösten vaikutukset valtion henkilöstön työeläkkeiden rahoitukseen pitää selvittää. Toimenpide on poikkeuksellinen ja siirtää valtion henkilöstön työeläkkeiden rahoituksen riskiä tulevaisuuteen, Ojala lisää.
Teksti Akavan asiantuntijat ja Ritva Siikamäki
Kuvat Lehtikuva, Marja Airio (kuvituskuva) ja Liisa Takala (Akavan asiantuntijat)
