Akavalaisista liitoista koottu 24 henkilön ryhmä osallistui loppuvuodesta 2017 tuotekehittäjäkoulutuksen käynnistystilaisuuteen. Keväällä 2019 sama porukka juhli erikoisammattitutkintotodistuksiaan, ja palvelupäällikkö Jaana Ignatius iloitsi Akava-yhteisön uudesta osaamispääomasta.
Tuhti annos täsmäsisältöä
– Palvelukehittäjäkoulutukseen hakeutui henkilöitä, jotka nauttivat uuden löytämisestä, ihmisten kanssa keskustelemisesta ja ratkaisujen kehittämisestä. Palvelumuotoilun menetelmät saatiin tehokkaasti haltuun Tamora Oy:n valmennuksessa, Ignatius toteaa.
Stadin ammattiopiston ja koulutuskeskus Salpauksen kanssa toteutettu erikoisammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus räätälöitiin liittojen tarpeisiin, ja kun toinen ryhmä valmistuu vajaan vuoden kuluttua, Akava on kouluttanut jäsenistönsä palvelukseen 35 asiakaslähtöisen kehittämisen menetelmiin perehtynyttä palvelumuotoilijaa.
– Tämä taitaa olla ainutlaatuinen koulutussatsaus suomalaisessa ay-kentässä, Ignatius arvelee, ja lähettää samalla kiitokset oppisopimuskoulutukseen myönteisesti suhtautuneille liitoille.
– Liitoissa ymmärrettiin, että koulutukseen annettu aika ja työ saadaan moninkertaisesti takaisin. Järjestelmällisen koulutusohjelman aikana palvelujen kehittämiseen perehdyttiin syvällisesti, ja uusia oppeja päästiin saman tien käyttämään oman organisaation hyödyksi, Ignatius sanoo.
Verkosto vaikuttaa
Hyöty oli välitön, sillä tutkintoon valmistavina näyttöinä opiskelijat tuottivat ratkaisuja liittojensa tarpeisiin. Opiskelijat muun muassa toteuttivat jäsenkyselyjä ja määrittelivät niiden pohjalta ratkaisuja ja käynnistivät kokeiluja. Konkreettisena esimerkkinä Ignatius mainitsee Akavan Uraguru-chatbotin, jonka hän rakensi yhteistyössä Akavan viestinnän kanssa.
Yhteisen koulutuksen hyödyiksi Ignatius listaa myös verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen. Akavan sisällä toimii nyt uudistushenkinen palvelukehittäjien verkosto, joka vaihtaa kokemuksia keskenään ja konsultoi mielellään muitakin, jotka omissa tehtävissään haluavat ratkoa palvelujen kehittämisen kysymyksiä jäsenlähtöisesti.
– Koulutuksen aikana käynnistyi kehityshankkeita myös liittojen välisenä yhteistyönä. Työskentely on luontevaa, kun ihmiset tuntevat toisensa ja pääsevät ammentamaan virikkeitä toistensa työkentiltä. Tuskinpa ilman yhteistä koulutusta olisimme onnistuneet näin tehokkaasti nostamaan pintaan kaikkea sitä uudistamisintoa ja -kykyä, jota eri liitoista löytyy, Ignatius toteaa.
”Palvelukehittäjäkoulutukseen hakeutui henkilöitä, jotka nauttivat uuden löytämisestä, ihmisten kanssa keskustelemisesta ja ratkaisujen kehittämisestä”, kertoo Akavan palvelupäällikkö Jaana Ignatius.
Odotukset ylittyivät
Työterveyshoitajaliiton järjestöpäällikkö Eve Becker kertoo saaneensa palvelukehittäjäkoulutuksesta paljon enemmän aineksia päivittäiseen työhönsä ja tulevaisuuden rakentamiseen kuin ennalta osasi odottaa.
– Koulutus antoi uutta virtaa kehittämiseen, rohkeutta kyseenalaistamiseen ja inspiraatiota ratkaisujen tuottamiseen, sanoo Becker.
Hänen konkreettinen tuotoksensa ja tuotekehittäjän ammattiosaamista todistava näyttötyönsä on liiton eri puolilla maata vaikuttaville paikallistoimijoille suunniteltu digitaalinen työympäristö. Beckerin mukaan koulutukseen osallistuminen vaikutti ratkaisevasti kyseisen palvelun syntymiseen.
– Koulutuksen aikana opin käytännön menetelmiä, joilla selvitin paikallisosastojemme odotuksia ja tarpeita, otin selvää sovelluksista, vertailin vaihtoehtoja ja ryhdyin rakentamaan toteutusta sekä suunnittelemaan pilotointia ja viestintää.
Becker on Ignatiuksen kanssa samoilla linjoilla Akavalle räätälöidyn koulutuksen vaikutuksesta liittojen keskinäiseen yhteistyöhön. Hän uskoo, että synergiaa ja innostusta jaetaan tuotekehittäjäverkostossa myös tulevaisuudessa.
– Palvelumuotoilussa tärkeintä on mielestäni rohkeus kokeiluun. Olen huomannut, että ihmiset lähtevät mielellään mukaan tekemään ja testaamaan. Ja jos joku kohta ei toimi, niin sitten korjataan ja kokeillaan taas uudestaan, Becker innostuu.
Loistavaa uskallusta
Lakimiesliiton kehityskoordinaattori Jaana Halonen kiittää esimiestään Tommi Rainermaa, joka kannusti häntä suorittamaan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon Akavan liitoille räätälöidyssä oppisopimuskoulutuksessa.
– Esimies suositteli, vaikka osallistumiseni tiesi lisätyötä myös hänelle – hän nimittäin toimi työpaikkaohjaajanani koko koulutuksen ajan.
Beckerin tavoin Halonen hyödynsi saamiaan oppeja suoraan päivittäiseen työhönsä. Koulutuksen ajankohta sattui nimittäin sopivasti yhteen uuden asiakkuudenhallintaohjelmiston haltuunoton kanssa.
Halonen kertoo saaneensa eväitä uuden työkalun tehtävien määrittelyyn: Minkälaiset tiedot ovat olennaisia palvelujen kehittämisen kannalta? Minkälaisilla kriteereillä erilaisia jäsenprofiileja kannattaa määritellä? Miten asiakkuudenhallintajärjestelmä palvelee jäsenistöstä nousevien kehitysideoiden toteuttamista?
Koulutukseen sisältyneitä oppimistehtäviä Halonen muistelee vähän haikeana.
– Me teimme isoja mullistuksia, saimme haaveilla ja räjäytellä rakenteita estoitta. Se oli virkistävää ja luovaa, kun realiteeteista ei tarvinnut välittää. Myönteinen palaute tuli koulutuksen lopussa, kun näytön arvioija totesi: ”loistavaa, kun uskallatte”.
- Teksti: Paula Launonen
- Kuvat: Jasmiina Sarikoski/Tamora (Akavan palvelumuotoilijat), Sami Suominen (Eve Becker), Lakimiesliitto (Jaana Halonen), Liisa Takala (Jaana Ignatius)
Palvelumuotoilu on…
- luovaa ja ennakkoluulotonta innovointia.
- kokeiluihin perustuvaa uudistamista.
- asiakkaiden osallistamista ja kuuntelua
- rohkeaa kysymistä ja kyseenalaistamista.
- kokeilujen kautta oppimista.
- palvelujen jatkuvaa kehittämistä.
”Koulutuksen aikana selvitin paikallisosastojemme odotuksia ja tarpeita, ja kerätyn palautteen perusteella toteutimme digitaalisen työympäristön”, kertoo Työterveysliiton järjestöpäällikkö Eve Becker.
”Teimme isoja mullistuksia, saimme haaveilla ja räjäytellä rakenteita estoitta. Se oli virkistävää ja luovaa”, kertoo Lakimiesliiton kehityskoordinaattori Jaana Halonen.
Oppisopimuskoulutuksella uutta osaamista
- Voit opiskella joko kokonaisen ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia.
- Pääosa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.
- Työnantaja maksaa opiskelijalle koulutusajalta työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan.
- Yksilön ja organisaation osaamispääoma kasvaa
