Syksyn budjettiriihi oli Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen laajempi yhteisen päätöksenteon areena. Esillä oli talousarvio vuodelle 2024, vuoden 2023 lisäbudjetti ja koko vaalikauden julkisen talouden suunnitelma. Budjettiriihi käytiin tilanteessa, jossa talouskasvu on hidasta, arviot verotuloista heikkenevät ja julkisen talouden ahdinko pahenee.
Budjettiriihi ei ollut työelämäriihi
– Koko suomalaista palkansaajaliikettä on tyrmistyttänyt hallitusohjelman työelämäkokonaisuus. Se jätettiin riihessä kokonaan huomiotta. Kuvittelisi, että yhteistyön etsimiselle myös palkansaajajärjestöjen suuntaan annettaisiin jokin arvo. Hallitusohjelman työelämäuudistukset, jotka on rakennettu täysin työnantajien edunvalvontatavoitteiden mukaisesti, kaipaavat tasapainotusta. Olemme Akavassa valmiita yhteisiin neuvotteluihin työelämähankekokonaisuudesta, sanoo työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
– Budjettiriihi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden lähteä rakentamaan yhteisiä askelmerkkejä palkansaajien kanssa. Syystä tai toisesta hallitus ei tähän kuitenkaan tarttunut, toteaa Ville Kopra.
– Hallitusohjelma sisältää myönteisiäkin avauksia kuten tavoitteen uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittamisesta. Olemme valmiita etsimään ja tarjoamaan vaikuttavia ratkaisuja pikaisella aikataululla. Yksi ratkaisuehdotuksemme on, että psykososiaalisen kuormituksen hallintaa parannetaan tarkentamalla työturvallisuuslainsäädäntöä.
Kotitalouksien reaalitulot kasvanevat vuonna 2024
– Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt selvästi parin viime vuoden aikana kuluttajahintojen noustessa tuloja ripeämmin. Kotitalouksien ahdinko näkyy laajasti taloudessa. Yksityinen kulutus on heikentynyt ja asuntokauppa romahtanut, minkä seurauksena rakennusala on ajautunut jyrkkään laskuun. Kansantalous horjuu taantuman partaalla, toteaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Kuluttajahintojen nousu on alkanut jo hidastua ja vuonna 2024 kotitalouksien reaalitulojen odotetaan kasvavan. Myös palkkaverotus kevenee, mikä parantaa kotitalouksien ostovoimaa kreivin aikaan.
– Valtaosa palkkaverotuksen kevenemisestä vuonna 2024 tulee työttömyysvakuutusmaksujen alenemisesta. Varsinaiset hallituksen budjettiriihen päätökset keventävät palkkaverotusta vain maltillisesti lisää. Tuloverotuksen kevennykset painottuvat hallitusohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisille, mutta verotus kevenee suuremmillakin tuloilla väliaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron tulorajan korotuksen takia, Sorjonen jatkaa.
– Vaikka budjettiriihen veropäätökset ovat mittaluokaltaan melko vaatimattomia, ne ovat kuitenkin oikeansuuntaisia. Verotusta kokonaisuutena ei haluta kiristää. Työn tekemisen kannustimia pyritään parantamaan, joten verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta kohti haittojen ja kulutuksen verotusta. Tätä linjaa kannattaa päättäväisesti jatkaa lähivuosina, Sorjonen jatkaa.
– Budjettiriihen veropäätökset ovat mittaluokaltaan melko vaatimattomia, mutta kuitenkin oikeansuuntaisia, Sorjonen toteaa.
– Budjettiriihen ongelmallisin verolinjaus on, että ansiotulojen verotukseen vuonna 2024 tehtävästä normaalista indeksitarkistuksesta tingitään, Sorjonen huomauttaa.
– Indeksitarkistuksen tarkoitus on estää verotuksen kiristyminen normaalin ansio- ja hintakehityksen mukana. Parina viime vuotena indeksitarkistukset ovat jälkeenpäin tarkasteltuna olleet liian pieniä. Niinpä tarvetta on paremminkin sellaiselle mekanismille, jolla varmistetaan, että indeksitarkistukset vastaavat todellista ansio- ja hintakehitystä, Sorjonen sanoo.
Osa työntekijän työttömyysvakuutusmaksun alennuksesta siirtyy valtiolle, työnantajan maksuosuus ei
Työttömyysvakuutusmaksu ja siihen liittyvä rahastopuskuri on automaattinen vakauttaja: maksua voidaan alentaa suhdanteen heikentyessä ja vastaavasti korottaa parempien aikojen koittaessa, kun rahapuskuri on käytetty taantuman aikana. Työttömyysvakuutusmaksu alenee vuoden 2024 alusta 1,4 %, josta palkansaajamaksun osuus on puolet, eli se laskee 0,7 prosenttiyksikköä.
– Kun osa palkansaajien maksualennuksesta käytetään julkisen talouden vahvistamiseen, ratkaisu on ongelmallinen kahdesta syystä. Ensinnäkin vastaava alennus on myös työnantajamaksuissa, mutta hallitus ei koske siihen. Toiseksi hallitus päätti työttömyysturvan leikkauksista hallitusohjelmassa ilman mitään keskusteluja palkansaajapuolen kanssa. Tähän asti Suomessa on ollut tapana neuvotella ja päättää kolmikantaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan mitoituksesta ja rahoituksesta, huomauttaa työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lähtökohtana on ollut työttömien taloudellinen turva ja uudelleentyöllistyminen, ei valtiontalouden rahoitustarpeet. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu työnantajien ja työntekijöiden maksuihin, Koev korostaa.
TKI-panostukset myönteisiä päätöksiä, osaajien saatavuus varmistettava
Tutkimus- ja kehittämisrahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nostetaan asteittain 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteen arvosta vuoteen 2030 mennessä. Valtiovallan sitoutuminen varmistaa, että yritykset tekevät oman osansa, ja neljän prosentin BKT-osuus voidaan saavuttaa.
Hallitus päätti budjettiriihessä lisärahoituksen suuntaamisesta ensi vuodeksi. Myönteistä oli, että enemmän TKI-panostuksia kohdennetaan korkeakouluille kuin valtiovarainministeriö esitti talousarviossaan. Business Finlandin uusi rahoitusmekanismi ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimusyhteistyön tekemiseen, tutkijankoulutuspilotin rahoittaminen ja kansallinen vastinraha korkeakoulujen EU-hankkeille ovat kannatettavia päätöksiä.
– Tulevina vuosina TKI-rahoitusta pitää kohdentaa hallitusohjelman mukaisesti myös suoraan korkeakouluille. Laadukas koulutus ja perustutkimus ovat TKI-toiminnan kulmakiviä. Kunnianhimoiset TKI-tavoitteet eivät saa kariutua TKI-osaajien puutteeseen. Kansainvälisillä osaajilla on tärkeä merkitys TKI-toiminnan määrän ja laadun nostossa. Tutkijoiden oleskelulupia tulisi pidentää ja prosesseja keventää, painottaa johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys jäi vaille riittävää rahoitusta
Budjettiriihen päätös osoittaa korkeakouluille 11,7 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 41 miljoonaa euroa koko hallituskaudelle uusiin aloituspaikkoihin on tervetullut päätös ja pieni askel oikeaan suuntaan. Pulmallista on, että samalla hallitus leikkaa kuitenkin korkeakoulujen valtionrahoituksesta 19 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 122 miljoonaa euroa koko hallituskauden aikana. Toisen loven korkeakoulujen kirstuihin tekee se, että edellisen hallituksen päättämät määräaikaiset rahoitukset aloituspaikkoihin ovat päättymässä.
– Aloituspaikkoihin olisi pitänyt osoittaa riittävästi rahaa jo hallitusohjelmassa. Riihessä päätetty aloituspaikkarahoitus on täysin riittämätön. Eduskunnalla on toki mahdollisuus korjata tämä budjetin eduskuntakäsittelyssä, Kouzmitchev sanoo.
– Osaamis- ja koulutustason nosto vaatii pitkäjänteistä työtä ja panostuksia. Liian pienet resurssit korkeakouluissa, leikkaukset opiskelijoiden etuuksiin ja aikuiskoulutustuen lakkautus heikentävät onnistumisen mahdollisuuksia, Kouzmitchev toteaa.
Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet heikentyvät
– Hallitus ei perunut budjettiriihen yhteydessä päätöstään lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Päätös osuu voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin naisiin, jotka ovat hyödyntäneet aikuiskoulutustukea useimmin sote-alan opintoihin. Uhattuina ovat monien muidenkin palkansaajien ja yrittäjien mahdollisuudet siirtyä alalta toiselle, syventää osaamistaan tai lisätä työhyvinvointia opiskelun avulla. Tilannetta vaikeuttaa, että vapaaseen sivistystyöhön ehdotetut leikkaukset ovat toteutumassa, korostaa johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Jatkuvan oppimisen keinojen pohdinta siirtyy kolmikantaiseen työryhmään, jota sosiaali- ja terveysministeriö on perustamassa. Aikuiskoulutustuen tilalle pitää saada nopeasti jatkuvaa oppimista edistävä ja osaajapulaa korjaava tukimuoto. Tämän rahoittamisessa myös työnantajien pitää kantaa oma vastuunsa, Sahamies jatkaa.
– Työelämän murrosten ja osaajapulan vallitessa on lisättävä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, Sahamies sanoo.
Budjetissa ei yllätyksiä soteen
Sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta huomio kiinnittyy Kela-korvauksiin. Hallitus korottaa Kela-korvauksia vuoden 2024 alusta alkaen, jolloin yleis- ja erikoilääkäreiden vastaanottojen, hammaslääkärien ja psykoterapian perustutkimuksen korvaukset nousevat. Lisäksi hallitus valmistelee uuden Kela-korvausmallin hallitusohjelman mukaisesti.
– Lisäävätkö hallituksen budjettipäätökset sote-alan vetovoimaa ja tukevatko ne palveluiden saatavuutta ja palveluihin pääsyä joko lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä, pohtii Anu Tuovinen.
– Tavoitteena on purkaa syntyneitä hoitojonoja tukemalla palveluihin pääsyä Kela-korvausten avulla. Tarkoitus on hyvä, mutta olisiko vaikuttavuus ollut suurempi, jos summa menisikin suoraan hyvinvointialueille, jotka olisivat voineet kohdentaa sen parhaaksi katsomallaan tavalla palveluihin tai henkilöstöresursseihin. Molemmissa politiikkavalinnoissa on omat hyvät puolensa, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tuntuu osaajapulasta kärsivällä sote-alalla. Lähes puolet aikuiskoulutuksen käytöstä on liittynyt sote-alaan joko lähtö- tai kohdetutkinnoltaan. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet pitää varmistaa jatkossakin, Tuovinen sanoo.
Turvallisuuteen panostuksia
– Budjettiriihen päätökset sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ministeriöiden rahoituksesta olivat pitkälti odotusten mukaisia, sanoo johtava asiantuntija Juha Kirstilä.
Hallitusohjelmassa on lupaus panostuksista sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten (Poliisi, hätäkeskukset, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat) resursseihin ja toimivaltuuksien parantamiseen. Poliisin määrärahat kasvavat riihen päätöksellä yli 8 prosentilla verrattuna vuoteen 2023. Tällä rahoituksella muun muassa aloitetaan poliisitehtävissä toimivien määrän nosto 8 000 henkilöön vaalikauden aikana.
Puolustusmenojen osuus pidetään koko kehyskauden ajan Nato-jäsenyyden vaatimalla kahden prosentin BKT-tasolla. Materiaalihankinnoilla vahvistetaan omaa puolustuskykyä ja tehdään Ukrainan tukemiseen liittyviä korvaushankintoja.
– Muuttuneen turvallisuustilanteen ja Nato-jäsenyyden tuomiin lisätarpeisiin vastataan lisäämällä toimintamenomäärärahoja. Tarkoitus on muun muassa lisätä henkilöstöä ja varmistaa sen jaksaminen. Tähän voimme odottaa konkretiaa vastikään alkaneessa puolustusselonteon valmistelussa, Kirstilä sanoo.
Teksti: Akavan asiantuntijat ja Ritva Siikamäki
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (henkilökuvat), Niina Finell (Konstantin Kouzmitchev)
