Työmarkkinajärjestöt Akava, SAK, STTK, KT ja EK neuvottelivat eläkeuudistuksesta noin vuoden verran Petteri Orpon hallituksen toimeksiannosta. Uudistus hyväksyttiin kolmikannassa tammikuussa 2025.
Eläkeuudistus ei nosta eläkeikää eikä työnantajien ja työntekijöiden maksamia työeläkemaksuja.
– Eläkeuudistuksella haluttiin vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä myös nuorempien sukupolvien näkökulmasta. Tämä oli paras saavutettavissa ollut ratkaisu ja neuvottelukokonaisuus tässä tilanteessa. Työntekijäpuoli tuli kuulluksi. Ratkaisu osoittaa, miten tärkeää neuvotteleminen ja sopiminen ovat. Vaikeissakin asioissa voidaan sopia, eikä repiä, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Pauliina Ryökäs.
Hänen mielestään on iso voitto, että nykyisessä maailmantilanteessa pystyttiin vakauttamaan eläkejärjestelmä edes viideksi vuodeksi.
Sijoitusuudistus ja vanhuuseläkkeiden rahastoinnin lisääminen keskeisiä muutoksia
Merkittävä osa eläkeuudistusta on niin kutsuttu sijoitusuudistus. Se vaikuttaa yksityisten työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksiin sijoittaa työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työeläkemaksuja. Sijoitusuudistuksen ansiosta yksityiset työeläkeyhtiöt voivat ottaa enemmän sijoitusriskiä ja tavoitella korkeampia tuottoja sijoittamalla osakkeisiin.
Lisäksi vanhuuseläkerahastointia lisätään, mikä tasoittaa kasvanutta sijoitusriskiä sukupolvien kesken. Vanhuuseläkerahastoinnissa on kyse siitä, että työeläkeyhtiöt rahastoivat eläkekohtaisesti tietyn osuuden kunkin työntekijän palkasta. Rahastoituja varoja ja niiden pitkän aikavälin sijoitustuottoja voidaan hyödyntää myöhempien eläkkeiden rahoittamiseen ja järjestelmän ylläpitoon.
Eläkerahastoinnin ja sijoitustoiminnan tavoitteena on hillitä työeläkemaksujen nostopainetta eläkemenojen noustessa. Väestön ikääntyessä työeläkemenot kasvavat, mutta rahastojen avulla työeläkemaksujen tason nousu voidaan pitää kurissa.
Sijoitusuudistusta ja vanhuuseläkerahastoinnin lisäämistä Pauliina Ryökäs luonnehtii isoiksi ja positiivisiksi asioiksi nuorempien sukupolvien kannalta.
– Yhdessä nämä kaksi muutosta vahvistavat eläkejärjestelmää, eikä eläkemaksuja tarvitse nostaa, mikä usein mielletään nuoremmilta sukupolvilta leikkaamiseksi, Ryökäs sanoo.
Vaikka hän kiittää sijoitusuudistusta, hän tunnistaa myös siinä piilevät riskit. Tuotto-odotukset eivät välttämättä aina täyty ennakoidusti.
– Jotta yhteiskunnallinen kantokyky ylipäänsä säilyy, tarvitsemme joka tapauksessa enemmän työikäistä väestöä ja esimerkiksi enemmän maahanmuuttajia. Työikäisten riittävyys on kriittistä eläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta, Ryökäs sanoo.
Tärkeää uudistuksessa on sekin, että tutkinnot kerryttävät myös jatkossa eläkkeitä. Tämä on Ryökäksen mukaan olennaista erityisesti korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta.
Suomalainen eläkejärjestelmä on vakaa, mutta se on luotu hyvin erilaisessa väestörakenteessa. Siksi järjestelmää täytyy aika ajoin uudistaa ajan vaatimusten mukaan. Absoluuttisessa ideaalimaailmassa kaikki maksaisivat vain omaa eläkettään, mutta eläkejärjestelmämme ei ole koskaan perustunut sellaiselle mallille. Haluamme, että luottamus eläkejärjestelmään vahvistuu kaikissa ikäluokissa, myös nuorten aikuisten parissa, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Pauliina Ryökäs.
Nuoret huomioitiin
Myös vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoala ry:stä on tyytyväinen, että tutkinnoista ja työttömyysajalta kertyy jatkossakin eläkettä, vaikka toisenlaisistakin ratkaisuista liikkui huhuja.
– Yhteiskunta odottaa, että nuoret kouluttautuvat. Jos eläkejärjestelmä ei tukisi tätä, olisi se nuorten kannalta ongelmallista, varsinkin kun tiedetään, miten sirpaleinen työmarkkina monia nuoria odottaa, Hiltunen sanoo.
Kokonaisuudessaan hän luonnehtii uudistusta nuorten kannalta askeleeksi oikeaan suuntaan.
– Nyt huomioitiin monia nuorille tärkeitä elementtejä. Mutta muutokset, jotka olisivat turvanneet eläkejärjestelmän vakauden pitkällä aikavälillä, jäivät tekemättä.
Hän kiittää päätöstä vakiinnuttaa eläkemaksujen taso – joskin vain vuoteen 2030.
– Eläkejärjestelmän näkökulmasta 2030 tulee hyvin pian. Mitä sitten tapahtuu? Nuorten näkökulmasta jo nykyinen eläkemaksu on korkea [24,4 prosenttia palkasta]. Jos vertaa edellisiin eläkeuudistuksiin, nyt tehtiin hyvin vähän päätöksiä, jotka kohdistuvat tämän hetken maksajiin ja eläkeläisiin.
Sijoitusuudistukseen liittyy hänen mukaansa riski tuottojen heilahtelusta, joka voi kasvattaa painetta korottaa nuoremman ikäpolven eläkemaksuja.
– Osakemarkkinat ovat aika arvaamattomia. Riskit voivat tulla nuorten kannettaviksi. On hyvä, että vanhuuseläkerahastointia päätettiin lisätä. Jatkoselvityksissä pitäisi täsmentää, miten rahastoinnista saatu hyöty jaetaan tasapuolisesti eri sukupolvien näkökulmasta.
Uudistukseen sisältyvän inflaatiovakauttajan tehtävänä on varmistaa, että jatkossa eläkkeet eivät voi nousta nopeampaa kuin palkat.
– Mutta ei tämä vakauttaja kyllin turvaa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä, Hiltunen huomauttaa.
Vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoala ry:stä muistuttaa, että mielenterveysperustainen työkyvyttömyys on ollut hälyttävässä kasvussa. – Yksi tapa varmistaa eläkejärjestelmän kestävyys on huolehtia nuorten riittävistä mielenterveyspalveluista, jotta nuoret aikuiset eivät jää syrjään työelämästä, hän sanoo.
Suurempi sijoitusriski perusteltua pitkän sijoitushorisontin vuoksi
Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala luonnehtii eläkeuudistusta tilanteeseen ja lähtökohtiin nähden varsin hyväksi.
– Sijoitusriskiä ja osakepainoa on järkevää kasvattaa, koska sijoitushorisontti on niin pitkä, ja pitkällä aikajänteellä riskin ottaminen johtaa odotusarvoisesti parempiin tuottoihin. Hyvät tuotot jäävät vahvistamaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä myös huonoina aikoina, Ojala sanoo.
– Massiiviset kriisit voivat toki olla ennalta-arvaamattomia. Silti esimerkiksi finanssikriisin yhteydessä arvioitiin ja toteutettiin nopeasti tarvittavat toimet eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden turvaamiseksi.
Eläkeuudistusta koskevassa keskustelussa olisi Ojalan mukaan voitu kiinnittää enemmän huomiota etuustason riittävyyteen tulevaisuudessa. Jo aiemmin tehdyt päätökset ovat sellaisia, että korvaustaso laskee vuosikymmenten saatossa. Korvaustaso tarkoittaa eläkkeen tasoa suhteessa omaan palkkatasoon tai keskieläkkeen suhdetta keskiansioon.
– Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi vaikeaa perustella ratkaisuja, jotka leikkaisivat voimakkaasti tulevaisuuden eläkkeiden korvaustasoa. Tavoitteena uudistuksessa oli myös riittävän etuustason turvaaminen.
Kritiikkiin inflaatiovakauttajan merkityksettömyydestä Ojala tyytyy sanomaan, että ajatus mekanismista, joka saisi järjestelmän ikuisesti sopeutettua, tuntuu ylipäätään epärealistiselta.
Ojala toteaa, että sijoitusuudistus, vanhuuseläkerahastoinnin lisääminen ja inflaatiovakauttaja johtavat kaikki siihen, että työeläkemaksun korotuspaine odotusarvoisesti alenee pitkällä aikavälillä.
– Nyt saatiin aikaan kyllin vaikuttava uudistus. Eläkejärjestelmää pitää kehittää kulloisenkin tilanteen mukaisesti, se elää ajassa. Tässä vaiheessa ei ollut tarvetta tehdä suurempia toimenpiteitä.
Eläkeuudistus sisältää myös säännöllisen eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden ja riittävän etuustason tarkastelun, joka toteutetaan ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2035. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet esittämään tarpeellisia muutoksia työeläkejärjestelmään, jos se on tarkastelun perusteella tarkoituksenmukaista.
– Nykyinen eläkejärjestelmä on ylisukupolvinen. Meistä enemmistö on elämänsä aikana eri asemissa: lapsi, koululainen, opiskelija, työssäkäyvä, eläkeläinen. Tavoitteena pitää olla jokaisen ikäluokan kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen lopputulos. Se ei voi aina tarkoittaa eksaktisti samaa jokaiselle sukupolvelle, sanoo Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Liisa Takala (Pauliina Ryökäs ja Katri Ojala) ja Emma Rahikainen (Titta Hiltunen)
Eläkeuudistuksen pääkohdat:
- Eläkeuudistuksen päällimmäisenä tavoitteena on varmistaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys. Uudistus vahvistaa julkista taloutta noin 1,5 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä.
- Työeläkeyhtiöiden tehtävänä on kerätä eläkemaksut, hoitaa rahastoja ja myöntää ja maksaa eläkkeitä. Uudistuksen myötä yksityiset työeläkeyhtiöt voivat kasvattaa osakesijoitustensa osuutta. Tämä mahdollistaa paremman tuoton tavoittelun pitkällä aikavälillä.
- Nykyisellään työeläkemaksuista osa käytetään maksussa oleviin eläkkeisiin, osa rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkerahastoinnin osuutta lisätään, mikä tasoittaa kasvavaa sijoitusriskiä sukupolvien kesken. Yksityiset työeläkeyhtiöt voivat sijoittaa ja käyttää rahastoituja varoja tulevaisuudessa maksuun tuleviin eläkkeisiin. Rahastoiminen vähentää työeläkemaksujen korotuspaineita, koska isompi osuus eläkkeistä voidaan maksaa rahastoista, eikä tuoreeltaan kerätyistä työeläkemaksuista. Julkisella puolella eläkkeet rahoitetaan lähes täysin jakojärjestelmällä, eli suoraan kerätyistä työeläkemaksuista, mutta lakikohtaisten puskurirahastojen tukemina.
- Inflaatiovakauttaja on uusi mekanismi, jonka ideana on rajoittaa työeläkkeiden vuosittaisia indeksikorotuksia, jos kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin. Vakauttajalla pyritään suojaamaan eläkejärjestelmää suurilta kustannusvaihteluilta.
- Eläkeuudistus ei tuo muutoksia eläke-etuuksiin, eläkeikään tai eläkkeen kertymiseen. Työeläkemaksu pysyy 24,4 prosentissa vuoteen 2030. Työeläkemaksu on maksu, joka pidätetään palkasta. Työntekijöiden maksuosuus otettiin käyttöön vuonna 1993. Sitä ennen vain työnantaja oli velvoitettu maksamaan työeläkemaksuja.
- Eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen vaikuttavat myös työllisyysaste, työurien kesto, työperäinen maahanmuutto ja syntyvyys.
Lähteet: työeläke.fi, akava.fi
Lisätietoja:
